Onko tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus riski tai uhka?

15.10.2019
Säästöpossu.

Kuka voisi vastustaa ajatusta siitä, että tutkittu tieto tulisi olla avoimesti ja helposti kaikkien saatavilla? Ajatuksen tasolla soraääniä ei useinkaan kuule, ja silti tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta on ollut vaikea edistää.

Avoimessa saatavuudessa on nähty uhkia ja riskejä, joiden on katsottu olevan perusteltuja syitä vähintäänkin pidentää aikatauluja ellei jopa vastustaa koko muutosprosessia. Huolta on herättänyt avoimen saatavuuden vaikutus tutkimusjulkaisujen laatuun sekä tutkimusjulkaisujen kokonaiskustannuksiin.

Tutkimusjulkaisujen laatu ja avoin saatavuus

Usein haastavaksi on koettu tutkimusjulkaisujen laadun heikkeneminen avoimuuden myötä. Avoimuus on uhkakuvissa liitetty niin kutsuttujen saalistajalehtien toimintaan. Saalistajalehtien ainoa tavoite on tehdä voittoa välittämättä tutkimuseettisistä periaatteista. Saalistajalehdet perivät kirjoittajamaksuja ja tarjoavat artikkeleille avoimen saatavuuden ilman tieteellistä vertaisarviointia.

Saalistajalehtien tarjoama avoimuus on todellinen uhka tutkimuksen laadulle ja sen uskottavuudelle. Avoimuus ei kuitenkaan ole saalistajalehtien yksinoikeutta vaan yhä useammat perinteiset laatulehdet ovat lisänneet tutkimusjulkaisujensa avointa saatavuutta ja uusia vastuullisia avoimen saatavuuden takaavia lehtiä perustetaan jatkuvasti. Avoimuus ei siis ole itsessään uhka tieteen laadulle, vaan uhka syntyy vastuuttomasta pseudotieteellisestä toiminnasta.

Avoimen saatavuuden hinta

Tutkimusjulkaisujen saatavuuden hinta on kohonnut tasaisesti jo pitkän aikaa. Kustannusrakenteen ytimessä on monia suuria kaupallisia toimijoita, joiden voitontavoittelu ja hallitseva asema ovat nostaneet saatavuuden hinnan kestämättömälle tasolle. Julkaisemisen kustannukset ovat puhuttaneet pitkään ja Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen ensimmäisen osaluonnoksen yhtenä tavoitteena on vähintään pysäyttää julkaisemisen kokonaiskustannusten nousu ja mielellään vähentää kustannuksia.

Tutkimusta julkaisee myös suuri joukko pieniä voittoa tavoittelemattomia julkaisijoita. Suomessa nämä ovat suurelta osin tieteellisiä seuroja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Nämä julkaisijat toimivat hyvin pienellä budjetilla ja talkoovoimin. Keskustelussa on tärkeää muistaa toimijoiden moninaisuus ja avoimuuden saavuttamisen haasteet eri kustantajien työssä.

Avoimeen saatavuuteen siirtyminen on tuonut kustannukset monen tutkijan arkipäivään. Erityisesti kirjoittajamaksuihin perustuva avoimuus on asettanut tutkijoita eriarvoiseen asemaan. Tutkimusjulkaisujen kokonaiskustannuksia ei tarkkaan tiedetä niiden syntyessä niin monista eristä. Laskelmien mukaan olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa kaikkien tutkimusjulkaisujen välitön avoimuus nykyisillä julkaisemiseen kohdennetuilla varoilla. Haasteena on kuitenkin erityisesti kaupallinen infrastruktuuri, jolla ei ole taloudellisia syitä tukea avoimuuden edistämistä.

Muutoksen tuomat riskit

Tutkimusjulkaisut ovat keskeinen osa tutkimusta ja tutkimuksen vaikuttavuutta niin yhteiskunnassa kuin tutkimusyhteisön sisällä. Siksi on tärkeää, että muutoksessa huolehditaan tämän infrastruktuurin toimivuudesta. Suurin riski olisi hallitsematon muutos, jossa kadotetaan laatujulkaisut ja vertaisarvioinnin merkitys sekä heikennetään tutkijoiden urapolun vaiheiden ennakoitavuutta.

Riskien hallintaan ja uhkien poistamiseen tarvitaankin mahdollisimman laajaa kansallista ja erityisesti kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaisen tutkimusyhteisön yhdessä luoma Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen ensimmäinen osaluonnos on selkeä viesti avoimuuden puolesta. Se on tärkeä ääni osana kansainvälistä rintamaa, jossa avoimuutta edistetään sekä lainsäädännön että erilaisten konsortioiden toimesta. Samassa rintamassa on myös eurooppalainen PlanS, johon esimerkiksi Suomen Akatemia on sitoutunut.

Murrosvaiheen uhista ja riskeistä selvitään, kun tärkeää tavoitetta kohti edetään yhdessä, selkeästi ja avoimesti. Muutos on harvoin ongelmatonta tai helppoa, mutta silti se kannattaa tehdä. Yhdessä.

Kuva: Unsplash

Julkaistu 15.10.2019

Sinua saattaisi kiinnostaa myös