Münchenin manifesti nostaa avoimen tutkimuksen kehittämisen ytimeen moninaisuuden, jatkuvuuden, osallistumisen, oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden. Suomessa nämä auttavat tunnistamaan sekä vahvuuksia että kannustavat uusiin keskusteluihin.
Avoimuuden onnistumista ei tulisi arvioida vain sillä, kuinka paljon julkaisuja tai aineistoja on saatavilla. Olennaista on myös, keillä on mahdollisuus osallistua tutkimukseen, millaista tietoa arvostetaan ja miten avoimuuden hyödyt ja vastuut jakautuvat. Munich Manifesto for Equitable Open Research tarkastelee avoimuutta juuri näistä laajoista näkökulmista. Tämä tarkastelu tarjoaa myös ajankohtaisen peilin Suomen avoimen tieteen kehittämiselle.
Manifesti nostaa esille viisi tarkastelunäkökulmaa: moninaisuuden, jatkuvuuden, osallistumisen, oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden. Manifestin mukaan näiden tulisi olla mukana kaikessa tutkimuksen avoimuuden edistämisessä läpileikkaavina ja ohjaavina prioriteetteina. Suomen ainutlaatuinen avoimen tieteen yhteiskehittäminen on jo pitkään tunnistanut näistä teemoista osan, mutta manifestista nousee myös kysymyksiä ja hyviä haasteita laajentaa olemassa olevia näkökulmia.
Moninaisuuden osalta meillä on vielä tehtävää. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa koordinaatiossa moninaisuuden kysymyksiä ei ole vielä tarkasteltu laajasti ja yhteisesti: miten erilaiset tutkimusympäristöt, tiedon tuottamisen tavat ja osallistumisen edellytykset huomioidaan avoimuuden kehittämisessä? Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus antaa keskustelulle hyvän pohjan. Erityisesti kansalaistiede tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa ja arvostaa myös tutkimusorganisaatioiden ulkopuolella syntyvää tietoa ja osaamista.
Jatkuvuuteen ja kestävyyteen Suomessa on tartuttu muun muassa tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Avoimuus tarvitsee rakenteita, jotka turvaavat tutkimustiedon saatavuuden ja käytettävyyden myös olosuhteiden muuttuessa. Rinnakkaistallentamisen mahdollistava Rights Retention Strategy on osa tätä työtä: se vahvistaa mahdollisuuksia säilyttää tutkimusjulkaisuja avoimesti saatavilla tutkimusorganisaatioiden omissa julkaisuarkistoissa.
Osallistuminen ja vuoropuhelu ovat Suomen avoimen tieteen vahvuuksia. Avoimuutta edistetään laajassa, avoimessa yhteistyössä, jossa tutkimusyhteisö osallistuu yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen rakentamiseen. Linjausten toimeenpanossa on tärkeää säilyttää tämä vahvuus ja huolehtia siitä, että osallistujien kokemukset vaikuttavat myös käytäntöjen kehittämiseen.
Oikeudenmukaisuus on usein epäsuorasti läsnä avoimen tieteen keskusteluissa ja päätöksissä. Sen selkeämpi nimeäminen voisi kuitenkin auttaa arvioimaan, kenen mahdollisuuksia ratkaisut vahvistavat ja kenelle ne tuottavat uusia esteitä tai kustannuksia. Avoimuuden lisääntyminen ei yksin takaa hyötyjen tasapuolista jakautumista.
Rehellisyys vahvistuu entisestään, kun kansallinen linjauskokonaisuus valmistuu ja painopiste siirtyy toimeenpanoon. Avoimuuden lähtökohta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” tukee avoimuuden mahdollisuuksien ja rajojen arviointia. Se edellyttää myös valmiutta kertoa avoimesti käytäntöjen puutteista, riskeistä ja tilanteista, joissa tavoitteet eivät toteudu.
Manifesti kannustaa syventämään Suomessa jo tehtävää työtä ja tuomaan aiempaa näkyvämmin yhteiseen keskusteluun sen, millaista avoimuutta rakennamme ja keiden ehdoilla.
Tutustu Münchenin manifestiin.
Teksti: AVOTT sihteeristö
Kuva: PhilOS hanke
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
