Mistä tutkimusdata löytyy ja miten EOSC voi siinä auttaa?

4.12.2019
EU-lippu.

“Tutkimusdatasta 52% on jaettu tavalla tai toisella, mutta miksi minä en sitä löydä?” kysyi Zoe Cournia Budapestissä EOSC Symposiumissa.

Euroopan avoimen tieteen palveluiden (European Open Science Cloud - EOSC) osaajat kerääntyivät Budapestiin pohtimaan EOSC:n seuraavia kehitysvaiheita. Zoe Cournia vastasi omaan kysymykseensä, että jaetusta datasta puuttuu usein tieto, mistä datan lopulta löytää. Lisäksi Cournian mukaan datasta on joskus jaettu vain osa, metadata on puutteellista tai data ei ole muodossa, jossa koneet voivat sitä lukea. Kaikkiin näihin haasteisiin EOSC haluaa pureutua. Kysymyksenä on, miten rakennetaan palvelut, joissa datan jakaminen ja löytäminen on helppoa ja yksinkertaista sekä tutkijoille että datan hyödyntäjille.

EOSC on eurooppalaisen tieteen ja tutkimuksen yhteinen superhanke. Sitä motivoi perusajatus, että tutkimus pohjautuu aikaisemmalle tutkimukselle. Lisäksi EOSCin tavoitteena on tutkimuksen laadun kehittyminen. Myös taloudelliset reunaehdot puhuvat EOSCin puolesta: on arvioitu, että samoja tutkimusasetelmia toistetaan Euroopassa yli kymmenen miljardin euron edestä vuosittain, koska aiempien tutkimusten dataa ei tunneta. EOSCin avulla halutaan lisäksi taata kaikille kansalaisille tasapuolinen mahdollisuus päästä käsiksi tutkittuun tietoon. 

Entä sitten se 48% datasta, jota ei vielä jaeta? Mikä estää tutkijoita jakamasta dataa? Kyselyiden perusteella syynä on usein ajan vähyys ja rahoituksen tai osaamisen puute. Joskus syynä on yksinkertaisesti se, ettei avaamista ole vaadittu. Kaikki haasteet tarvitsevat erityisesti tutkijoiden kannustimien, meritoitumisen sekä palveluiden uudistamista. 

EOSC Nordic -hanke ratkoo datan avaamisen esteitä pohjoismaisen yhteistyön avulla. Mukana ovat kaikki Pohjoismaat, Baltian maat sekä Saksa ja Hollanti. EOSC Nordic -hankkeen toiminta tukee kansallisten linjausten harmonisointia, pohjoismaisten palveluiden löydettävyyttä, FAIRdata -palveluiden kehittämistä, EOSC:n tunnettavuuden lisäämistä sekä osaamisen kehittämistä uuden Knowledge Hubin kautta. 

Suomessa avoimen tieteen koordinaatiossa tartutaan samoihin kysymyksiin kansallisella tasolla. Asiantuntijaryhmissä pohditaan avoimuuden kansallisia linjauksia, palveluiden löydettävyyttä sekä esimerkiksi datakoulutuksien kehittämistä. Suomessa datan avaamista tukee myös aineistonhallintasuunnitelman työkalu DMPTuuli sekä Suomen Akatemian Tutkimusinfrastruktuuritoiminta (FIRI).

Kaikilla on sama tavoite: tutkimusdatan jakaminen ja sen löytäminen kaikille helpolla ja mielekkäällä tavalla. Työ ei ole helppoa, mutta yhteistyössä se on mahdollista. 
 
Teksti: Henriikka Mustajoki
 
EOSC symposium 2019 -tapahtuman banneri.
 
Julkaistu: 4.12.2019