Tänään on aktiivisesti keskusteltu siitä, kuinka avoimet julkaisut ovat vahvasti lisääntyneet Suomessa. Suunta on erittäin positiivinen - avoimet julkaisut ovat lisääntyneet kaikilla tieteenaloilla ja kaikissa korkeakouluissa.
Asiantuntevasti ja tiiviisti avoimesta julkaisemisesta kirjoittaa Sami Syrjämäki (tässä lyhennelmä jutusta, kokonaan sen voi lukea Vastuullisen tieteen sivustolla):
Avoimen julkaisemisen edut ovat ilmeiset, mutta asiaan liittyy myös oikeutettua huolta.
"Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että julkaisu saatetaan vapaasti kaikkien luettavaksi internetin välityksellä. Periaatteessa avoimen julkaisemisen eli open accessin muotoja on monia: henkilökohtaiset nettisivut, videot, blogit ynnä muut sellaiset, mutta tässä yhteydessä käsitellään lähinnä tieteellisten artikkeleiden, lehtien ja monografioiden julkaisemista.
Avoimessa julkaisemisessa erotetaan vihreä ja kultainen reitti. Kultaisella reitillä viitataan avoimissa tiedejournaaleissa julkaisemiseen ilman viivettä ja vihreällä tarkoitetaan artikkeleiden rinnakkaistallentamista (usein julkaistua edeltävänä versiona) avoimeen julkaisuarkistoon viiveellä tai ilman. Kultaisen reitin julkaisut ovat luettavissa internetin kautta pysyvästi ja ilman korvausta. Vihreän reitin julkaisut rinnakkaistallennetaan tyypillisesti kirjoittajan yliopiston avoimeen arkistopalveluun, mutta muitakin mahdollisuuksia on.
Avoimen julkaisemisen mahdollisuudet ja haasteet
Avoimen julkaisemisen hyödyiksi on mainittu muun muassa, että tutkijat saavat helpommin huomiota, julkaisua siteerataan useammin, tutkimusartikkeleiden arviointi tehostuu ja julkaiseminen on tutkijoille ja tutkimusryhmille kustannustehokasta. Viimeinen etu koskee kuitenkin vain sellaista avointa julkaisemista, josta tutkijoilta tai heidän instituutioiltaan ei peritä – ainakaan merkittäviä – julkaisu- tai muita maksuja.
Yleisellä tasolla kannanotoissa avoimen julkaisemisen puolesta vedotaan muun muassa seuraaviin yhteiskunnallismoraalisiin seikkoihin:
- Tutkimusartikkelin yhteiskunnallinen vaikutus on avoimen saatavuuden johdosta potentiaalisesti suurempi kuin julkaisun, joka ei ole helposti päättäjien tai poliittisia päätöksiä valmistelevien saatavilla.
- Avoimesti julkaistavat artikkelit ovat myös kaikkein köyhimpien maiden yliopistojen ja yliopistoihin affilioitumattomien lukijoiden saatavilla.
- Useat suuret kansainväliset tiedekustantajat käyttävät hyväkseen ilmaista työvoimaa, jopa siten, että vaativat maksun artikkelin julkaisemisesta. Julkaisujen hintoja on nostettu reilusti yli inflaatiovauhdin ja suurten kustantamoiden tuottama voitto on huippuluokkaa verrattuna mihin tahansa liiketoimintaan.
- Edellä mainittujen seikkojen johdosta tieteelliset kirjastot ovat joutuneet taloudellisesti hankalaan tilanteeseen, jota avoin julkaiseminen voi helpottaa.
Asiaan liittyy oikeutettu huoli avoimen julkaisemisen vaikutuksista eri toimijoiden resursseihin. Avoin julkaiseminen ei ole automaattisesti edullista edes tutkijoille tai tutkijaryhmille, vaan kustannukset riippuvat siitä, kuka toimii julkaisijana ja minkälaista julkaisupolitiikkaa julkaisija harjoittaa. Esimerkiksi monet isot julkaisijat tarjoavat kirjoittajalle mahdollisuuden ostaa artikkeli avoimeksi – ja usein sellaisella hinnalla, joka ei tee ratkaisusta erityisen edullista artikkelin kirjoittajalla. Tämä käytäntö karsii käytännössä kaikki kirjoittajat, joiden instituutio ei suostu maksamaan näitä maksuja.
Avoimen julkaisemisen leviämisen esteet ja huoli, joka koskee sen yleistymisen seurauksia, liittyvät pitkälti tämän moninapaisen yhteisön toimintakykyyn ja tasapainoon.
Avoimen julkaisemisen laajeneminen ei saisi hankaloittaa tämän yhteistyön sujuvuutta. Kaikkien toimijoiden taloudellisten ja muiden toimintaedellytysten tulee säilyä, ja vain sellaiset ratkaisut, jotka onnistuvat tässä, ovat kestäviä."
Sami Syrjämäki on Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö.
Kuva: Pexels
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
