Koronavirustutkimus hyötyy avoimuudesta

12.3.2020
kuvituskuva koronaviruksesta.

Avoimuus on valttia myös koronaviruksen torjunnassa. Koronavirusepidemia on saanut tutkijayhteisön tuottamaan ja jakamaan tietoa nopeasti ja tehokkaasti. 

Avoimuus on keskeinen tekijä tämän uuden haasteen ratkaisemiseksi. Kun tutkimustyötä tehdään kaikkialla ratkaisun löytymiseksi, ei ole kenenkään etu kilpailla. Tutkimusyhteisö on lähtenyt etsimään ratkaisua yhteistyöllä ja avoimuudella. 

Julkaisujen avoin saatavuus ja pre-print palvelut

Viimeisimmän tiedon jakamisessa pre-print palvelut ovat nousseet yhteistyön keskiöön. Aikaisempien samantyyppisten epidemioiden aikana (kuten SARS and Zika) pre-print julkaisut, eli ennen ennakkoarviointia julkaistu tieteellinen tutkimus, eivät noussut tärkeään rooliin. Nykyiseen epidemiaan liittyen on maaliskuun puolivälissä esimerkiksi BioRxiv palvelussa oli yli 500 koronavirukseen liittyvää pre-print artikkelia. Uusin tieto on näin heti kaikkien saatavilla.

Pre-print avoimuus tuo myös haasteita. Vertaisarvioimattomien artikkeleiden joukko on kirjava ja luotettavuudesta ei ole takeita. BioRxiv mahdollistaa kommentit, jotka mahdollistavat avoimen joukkoistetun ja välittömän vertaisarvioinnin. Kommentoinnin johdosta osa artikkeleista onkin nopeasti todettu tieteellisesti puutteellisiksi ja poistettu palvelusta. 

Samaan aikaan suuret tiedekustantajat ovat avanneet koronavirukseen liittyvät artikkelit avoimesti saataville omilla sivuillaan auttaakseen viruksen torjunnassa. Tuoreen selvityksen mukaan kansainvälinen Web of Science -tietokanta sisältää 1960-luvulta lähtien yli 13 000 koronaviruksia koskevaa vertaisarvioitua artikkelia, joissa hyödynnetään yli 200 000 eri alojen tutkimusartikkelia. Näistä puolet oli ennen nykyisen epidemian puhkeamista maksumuurien takana. 

Aineistojen avoin saatavuus

Samaan aikaan tutkijat hakevat yhteistyökumppaneita eri tavoin, luovat uudenlaisia yhteistyöverkostoja ja jakavat tutkimusaineistoja. Koronan kohdalla tärkeä askel oli viruksen DNA:n jakaminen. Se onnistui GenBank datarepositorion kautta välittömästi avoimesti koko tutkimusyhteisölle. Nyt eri versioita koronan DNA:sta on avoimesti saatavilla jo satoja eri repositoriossa, kuten GenBank and GisAid, mahdollistaen viruksen mutaatioiden tunnistamisen ja seuraamisen.

Avoin tiedeviestintä ja monikielisyys

Samaan aikaan kun tutkimusyhteisö toimii avoimesti ja yhteisöllisesti koronan ymmärtämiseksi ja siltä suojautumiseksi, tarvitaan myös monikielistä tiedeviestintää. Koronavirus on polttavan ajankohtainen esimerkki avoimen tutkimustiedon tärkeydestä ihan jokaiselle yhteiskunnassa - kansalaiset, työnantajat, terveydenhuolto kaikki tarvitsevat ja kaipaavat ajankohtaista tietoa. 

Koronavirus on osoittanut, että tutkitun tiedon käsittely monikielisesti ja avoimesti on tärkeä osa avoimen tieteen tuomaa yhteiskunnallista hyötyä. Tutkijoiden kyky ja halua osallistua yhteiseen keskusteluun edistää sekä tutkimusta, ymmärrystä että meidän kaikkien hyvinvointia. 

Lopuksi

Koronavirus on merkittävä terveydellinen uhka. Mutta se on myös mahdollisuus tutkimusyhteisölle. Sen myötä on nyt luotu uudenlaisia avoimia yhteistyömuotoja, jotka toivottavasti elävät paljon pidempään kuin itse virus! 

https://www.biorxiv.org/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/genbank/

https://www.gisaid.org/

 

Teksti: Henriikka Mustajoki

Kuva Pete Linforth , Pixabay