EOSC ja RDA: eri akronyymit, samat tavoitteet

4.5.2021
Kuvituskuva, jossa on harmaita hammasrattaita

Lue tiivistelmä Suomen EOSC-foorumin järjestämästä EOSC & RDA -webinaarista ja palaa webinaarin esityksiin.

EOSC ja RDA: eri akronyymit, samat tavoitteet

Suomen EOSC-foorumi järjesti maaliskuun 25. päivänä toisen webinaarinsa, jonka aiheena oli EOSC:n ja RDA:n väliset synergiat. Webinaarin tavoitteena oli selventää yleisölle, kuinka nämä kaksi merkittävää hanketta toimivat yhteen ja miten erityisesti akateemisen sektorin toimijat voivat osallistua niihin.

Webinaarin ensimmäinen osa käsitteli EOSC:n (European Open Science Cloud) ja RDA:n (Research Data Alliance) välisiä yhteyksiä. Hilary Hanahoe, RDA:n pääsihteeri, kertoi lyhyesti RDA:sta ja sen visiosta, jossa tutkijat ja innovoijat jakavat ja uudelleenkäyttävät avoimesti dataa eri teknologioiden, tieteenalojen ja valtioiden välillä ratkaistakseen aikamme yhteiskunnallisia haasteita.

RDA:ssa on 97 eri ryhmää, jotka työskentelevät datan globaalin yhteentoimivuuden edistämiseksi. RDA:lla on lähes 12.000 jäsentä, mikä tekee siitä ihanteellisen kanavan niin yksilöille kuin organisaatioille jakaa tietoa toisilleen. Siksi RDA on myös erittäin hyvä resurssi EOSC:lle sen kansainvälistymispyrkimyksissä. Lue lisää RDA:sta

Timea Biro, projektimanageri, DRI (Digital Repository of Ireland), jatkoi esittelemällä hanketta, jota RDA toteuttaa yhteistyössä DRI:n ja DCC:n (Digital Curation Center) kanssa. Hankkeen nimi on RDA for EOSC ja sen on rahoittanut EOSCsecretariat.eu -projekti. Hankeen tavoitteena on tukea eri tieteenalojen ja organisaatioiden osallistumista EOSC:iin. Hanketiimi kartoittaa parhaillaan, kuinka hyvin eri tiedeyhteisöt ovat tietoisia EOSC:sta ja valmiita osallistumaan siihen. Tulosten perusteella tiimi tuottaa suosituksia osallistumisen tukemiseksi jatkossa. 

Työ on vielä kesken, mutta jo nyt on selvää, että valveutuneimmat yhteisöt ovat ESFRIt, kun taas esimerkiksi uusiutuvan energian, materiaalitieteiden ja kemian alat ovat niihin verrattuna selvästi vähemmän tietoisia EOSC:sta. Hankkeen loppuraportti valmistuu kesällä 2021.

Kohti kattavampia tutkimuksen arviointikäytänteitä

Webinaarin toinen osa keskittyi tutkijoiden kannustin- ja palkitsemisjärjestelmään. Euroopassa ja jopa laajemmin globaalilla tasolla vallitsee yhteisymmärrys siitä, että tutkimuksen arviointikäytännöt kaipaavat kipeästi uudistamista. Webinaarissa kuultiin kaksi uutta avausta tällä saralla.

Ensin Catriona MacCallum, avoimen tieteen johtaja Hindawilta, esitteli alustavat suunnitelmat tutkimuksen globaalin arviointirekisterin luomiseksi. Ajatus rekisteristä lähti liikkeelle Euroopan komission asettaman avoimen tieteen asiantuntijaryhmän (Open Science Policy Platform, OSPP) keskuudesta viime vuonna. Suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään mutta niissä on suurta potentiaalia. Tavoitteena on luoda rekisteri, josta voi hakea tietoa erilaisista arviointikäytänteistä ja -linjauksista esimerkiksi tieteenalan, tutkimuksen koon tai organisaatiotyypin mukaisesti.

Rekisteri tulee helpottamaan avoimen tieteen käytänteiden ja politiikoiden yhteen soinnuttamista rahoittajien ja tutkimusinstituutioiden välillä sekä auttaa katalysoimaan uusia innovaatioita. Siitä ei tule monitorointi- tai arviointikehystä, Catriona painotti. Sen sijaan rekisteristä on määrä tulla avoin ja yhteisölähtöinen alusta tiedon jakamiselle ja oppimisille, joka auttaa vastaamaan kysymykseen mitä ”erinomainen” tai ”korkealaatuinen” todella tarkoittaa tutkimuksen ja tutkimuskäytänteiden kontekstissa. Se on ehdottomasti jotakin muuta kuin vain pelkkiä julkaisuja, hän totesi.

Sitten Henriikka Mustajoki, Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kehityspäällikkö ja avoimen tieteen koordinaattori, selosti, kuinka FAIR-periaatteiden arviontiin tähtäävä uusi infrastruktuuri jouduttaa tutkimuksen arvioinnissa meneillään olevaa suurta kulttuurista muutosta. ”Jos haluamme kasvattaa FAIR-periaatteiden mukaisen datan määrää, on meidän varmistettava, että se näkyy myös arvioinnin muutoksissa” hän sanoi esitellessään TSV:n vetämän EOSC co-creation -hankeen tuloksia.

Uutta dataa tarvitaan, jotta tutkimuksen arviointijärjestelmää voidaan parantaa ja tutkijoita palkita FAIR-periaatteiden noudattamisesta. Tässä uudella arviointi-infrastruktuurilla voi olla suuri rooli. Sen tulee olla FAIR-periaatteiden mukainen ja lisäksi myös vastuullinen (responsible), minkä vuoksi sitä kutsutaan englanniksi itse asiassa FAIReR. Infrastruktuurin on määrä yhdistää tietoa useista eri lähteistä, jolloin arviointiin voidaan sisällyttää esimerkiksi viittausten määrä, avoimesti saatavilla olevat opetusmateriaalit, narratiiviset CVt sekä julkaisut. Jotta uuden arviointi-infrastruktuurin kehitystyö voi edetä jouhevasti, tarvitaan kansainvälistä dialogia tutkimuksen arvioinnin parissa työskentelevien asiantuntijoiden välillä. Hyödyllisiä verkostoja löytyy sekä RDA:n että EOSC:n piiristä.

Mitä RDA tarjoaa Suomelle?

Webinaarin kolmas osa esitteli mitä kaikkea Suomessa on meneillään EOSC:n ja RDA:n ympärillä.

Ensiksi Ari Asmi, tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopistosta, kertoi osallistumisestaan avoimen tieteen edistämiseen RDA:ssa, EOSC:ssa ja ENVRI-FAIR-projektissa, jossa hän on tällä hetkellä toinen projektin johtajista. Reflektoidessaan omia kokemuksiaan hän auttoi yleisöä ymmärtämään eri hankkeiden täplittämään kenttää ja sitä, kuinka ne tukevat toinen toisiaan eri tavoin.

Sen jälkeen Heidi Laine, asiakasratkaisupäällikkö, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus (CSC), teki katsauksen ajassa taaksepäin vuosiin 2018–2020, jolloin CSC johti RDA:n Suomen noodia osana RDAEU4.0-projektia. Vaikka projekti on virallisesti päättynyt, jatkuu toiminta RDA:n ympärillä Suomessa uuden EOSC-foorumin siivittämänä. Kun puhutaan datan yhteentoimivuudesta, on hyvä huomata, että Eurooppa ei ole yhtä kuin koko maailma, ja siksi yhteydet RDA:han ovat tärkeämpi kuin koskaan aiemmin, Heidi huomautti.

Lopuksi oli paneelikeskustelun vuoro, jonka juonsi eläkkeellä oleva CSC:läinen ja RDA-pioneeri Leif Laaksonen. Uransa aikana hän työskenteli CSC:llä johtajana ja oli mukana perustamassa RDA:ta. Panelisteina olivat Ari, Hilary, Heidi ja Anders Conrad, datanhallintaan ja säilyttämiseen keskittyvän yksikön johtaja Tanskan e-infrastruktuuriorganisaatiosta (Danish e-infrastucture Cooperation, DeiC).

Kaikki panelistit olivat samaa mieltä siitä, että sekä RDA:ta että EOSC:a tarvitaan. Niitä ei pidä yhdistää, vaikka niillä on hyvin samankaltaiset visiot. Anders kuvaili EOSC:n olevan enemmän ylhäältä alaspäin liikkeelle lähtenyt (top-down) aloite, jonka Euroopan komissio käynnisti, kun taas RDA on enemmän alhaalta ylöspäin suuntautunut (bottom-up) aloite, jossa samanhenkiset yksilöt eri tieteenaloilta voivat kokoontua suoraan heitä itseään kiinnostavien aiheiden pariin.

Lisäksi panelistit keskustelivat tutkijoiden osallistamisen tärkeydestä EOSC:n onnistumisen kannalta ja totesivat, että RDA on oivallinen kanava tähänkin tarkoitukseen.

Kaiken kaikkiaan RDA voi osoittautua tulevaisuudessa hyvin arvokkaaksi resurssiksi EOSC:lle sen kehityksen ja käyttöönoton kannalta, sanoi Sara Garavelli, Suomen EOSC-foorumin koordinattori, webinaarin lopuksi.

Palaa webinaarin materiaaleihin ja katso lista mielenkiintoisista RDA-ryhmistä Suomen EOSC-foorumin alasivulta.

Kuva: Xavier von ErlachUnsplash