Avointen oppimateriaalien vaikuttavuuden seuranta

Avoimen tieteen seuranta kokosi tietoa avoimen tieteen tilasta. Osana tätä seurattiin myös avointa oppimista. Seurantaa varten Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) poimittiin CC BY- ja CC BY SA -lisensoitujen korkeakouluihin affilioituneiden oppimateriaalien määrä korkeakoulutuksessa. Löydät tulokset oppimateriaalien määrästä Tiedejatutkimus.fi:stä kysely-osuuden viimeisenä aiheena. Mutta miltä korkeakoulutuksen avoimet oppimateriaalit näyttävät tarkemmin? Entä miten voit itse seurata omien oppimateriaaliesi käyttöä?

Avoimet oppimateriaalit korkeakoulutuksessa

Avointen oppimateriaalien kirjastossa kehitettiin vuonna 2022 tietovarantoanalytiikkaa, jotta palvelun ohjaaminen on sujuvampaa. Tässä kirjoituksessa nojaudun juuri Avointen oppimateriaalien kirjaston tietovarantoanalytiikkaan ja onkin hyvä huomata, että se ei kata kaikkia avoimia oppimateriaaleja ja niiden käyttöä. Opetuksen ja oppimisen käyttöön tarkoitettuja materiaaleja julkaistaan esimerkiksi erilaisiin videopalveluihin, ja jos näiden metatietoja ei tuoda Avointen oppimateriaalien kirjastoon, jäävät ne tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi itse Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleja tarkasteltaessa on haasteena se, että kirjaston pyrkimyksenä on mahdollistaa oppimateriaalien laaja löytyminen siellä, missä niitä tarvitaan. Nykyisellään oppimateriaalit kulkeutuvat aoe.fistä esimerkiksi Finna.fihin, Itslearning-oppimisalustoihin, saksalaiseen avointen oppimateriaalien hakupalvelu oersi.orgiin ja eri korkeakoulu- ja yleisiin kirjastoihin. Esimerkiksi dataa siitä, miten eri hakupalveluissa on avoimia oppimateriaaleja haettu tai kuinka usein avointen oppimateriaalien tietuesivuja on avattu, ei voi nykyisellään yhdistää. Silti esimerkiksi oppimateriaalien latauksista saamme jo parempaa tietoa. Tarve tiedon kokoamiseen muista lähteistä on kuitenkin selkeä, ja avoimen tieteen seurannan lisäksi tätä toteutetaan esimerkiksi Unescon Avointen oppimateriaalien suosituksen seurannassa, jonka ensimmäiset tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Yhtenä tapana seurata avointen oppimateriaalien vaikuttavuutta voidaan nähdä myös avoimia oppimateriaalia näyttävien palveluiden käyttäjämäärä.

Avointen oppimateriaalien kirjastossa on tätä kirjoittaessa 1036 korkeakoulutukseen tarkoitettua oppimateriaalia. Näistä 655 on julkaistu avoimimmilla CC BY- ja CC BY-SA -lisensseillä. Paljon siis julkaistaan oppimateriaaleja, joita saa vapaasti käyttää opetuksessa ja omassa oppimisessaan, mutta joita ei saa muokata tai käyttää kaupallisesti. Korkeakouluihin affilioituneet tekijät ovat julkaisseet enemmänkin oppimateriaaleja, sillä korkeakouluissa tehdään oppimateriaaleja myös muille koulutusasteille - esimerkiksi noin 200 on tarkoitettu perusopetukseen. Korkeakoulujen avoimen oppimisen vaikuttavuus ulottuu siis paljon korkeakoulutuksesta kiinnostuneita laajemmalle.

Tämä näkyy myös oppimateriaalien käytössä. Esimerkiksi tammikuussa 2023 korkeakoulutuksen oppimateriaaleja ladattiin 248 kertaa, kun taas korkeakouluissa tehtyjä oppimateriaaleja vähintään 260 kertaa. Tässä on hyvä huomioida, että kaikki korkeakouluissa toimivat eivät merkitse omaa affiliaatiotaan julkaistessaan oppimateriaaleja - todelliset luvut ovat siis suuremmat. Lataaminen kertoo ennen kaikkea jatkokäytöstä ja kirjastokäytöstä (sillä oppimateriaalit eivät ole kirjastoissa esikatseltavissa). Aoe.fi:ssä korkeakoulutuksen oppimateriaalien oppiminen aloitettiin 6219 kertaa tammikuussa. Kokonaisuutena oppimateriaaleja avattiin aoe.fissä yli 13 000 kertaa tammikuun aikana. Aktiivisimmin käyttöä aoe.fissä oli juuri korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaaleille. Latauksissa ammatillinen peittoaa korkeakoulutuksen, mutta tämä voi kertoa myös siitä, että korkeakoulutuksessa on verrattain enemmän oppimateriaaleja, jotka on vain kuvailtu Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja itse oppimateriaali on linkki muualle, eikä niitä tällöin voi ladata.

Oppimateriaaleja etsitään yleensä vapaalla sanahaulla suoraan omaan kiinnostuksenkohteeseen. Esimerkiksi korkeakoulutus-rajainta käytettiin tammikuun aikana 784 kertaa eli hyvin vähän suhteessa siihen, kuinka usein korkeakoulutuksen oppimateriaaleja avattiin käyttöön. Tämä näkyy myös suosituimpien oppialojen kohdalla. Korkeakoulutuksen tieteenaloista eniten oppimateriaaleja on maataloustieteellä (335 oppimateriaalia). Maataloustieteen oppimateriaaleja katseltiin 1342 kertaa tammikuussa, mutta haettiin suoraan tällä rajaimella vain 37 kertaa. Esimerkiksi kasvatustieteen oppimateriaaleja haettiin selkeästi enemmän suoraan rajaimella (107 kertaa), mutta edelleen suurin osa löytää oppimateriaalin vapaalla sanahaulla tai muuta kautta (1154 oppimateriaalin avaamista 83 oppimateriaalille tammikuussa).

Avoimen tieteen seurannassa oppimateriaaleja seurattiin korkeakoulukohtaisesti. Avointen oppimateriaalien kirjastosta saa myös organisaatiokohtaisia tietoja esimerkiksi oppimateriaalien käytöstä tai vaikkapa niiden ajantasaisuudesta. Esimerkiksi korkeakoulutuksessa on 68 oppimateriaalia, jotka ovat jo vanhentuneet ja täten saatavilla enää suoran linkin kautta eivätkä siis tule hauissa esille. Kolmen vuoden kuluttua 51 oppimateriaalia liittyy tähän seuraan, mikäli niitä ei päivitetä. Oman organisaation tietoja voi kysellä suoraan kirjaston asiakaspalveluosoitteesta. Oppimateriaalia julkaistaessa on hyvä muistaa, että mikäli merkitsee vanhenemispäivämäärän oppimateriaalille, kannattaa omissa tiedoissa käydä lisäämässä itselleen sähköpostiosoitteen ja klikata tilaavansa sähköposti-ilmoituksen, kun päivä lähestyy. Sähköpostiksi voi laittaa myös vaikka tiimisähköpostin, mikäli oppimateriaalista vastaa useampi henkilö. Näin oppimateriaalin päivittäminen on sujuvampaa.

Oman oppimateriaalin käytön seuranta

Kun julkaiset oppimateriaalin aoe.fi:ssä, saat oppimateriaalisi sivulla näyttökerta- ja latauskerta -tiedot oppimateriaalin kansikuvan alapuolella. Näyttökerta tarkoittaa sitä, kuinka usein oppimateriaalin sivu on avattu aoe.fissä. Tämä ei siis ota huomioon käyttöä esimerkiksi Finna.fissä tai kirjastoissa. Se siis antaa vain osittaisen kuvan siitä, kuinka paljon oppimateriaalisi on herättänyt kiinnostusta. Jo yksin Finna.fissä käyttöluvut ovat aoe:n käytön kaltaisia, joten suuri osa katselukerroista jää tästä luvusta ulos.

Latauskerta ottaa huomioon oppimateriaalin tiedostojen lataukset. Tässä näkyvät myös lataukset esimerkiksi Finna.fistä ja eri kirjastonäkymistä, sillä samaa latausosoitetta käytetään myös näissä näkymissä. Mikäli olet seurannut oppimateriaalisi käyttöä, olet ehkä huomannut, että latauskerrat ovat nousseet huomattavasti viime joulukuusta lähtien. Tämä johtuu siitä, että toteutimme osana viime vuoden kehityskohdetta muutoksen, jonka myötä latauskerta-laskin ottaa huomioon myös lataukset aoe:n ulkopuolelta. Ennen joulukuuta latauskertaan lukeutuivat vain Lataa kaikki tiedostot -painikkeen lataukset aoe.fi:stä. Muutos tekee materiaalien käyttöä näkyvämmäksi. Samalla materiaalien käyttö on yleensä lisääntynyt - esimerkiksi Finna.fi:ssä oppimateriaaleja katsottiin viime vuonna 64% toista vuotta enemmän ja aoe.fissä kasvua oli 39%.

Mikäli haluat varmistaa hyvän näkyvyyden oppimateriaalillesi, kannattaa panostaa oppimateriaalin kuvailuun. Palvelumuotoiluhaastatteluissa on huomattu, että oppimateriaali avataan todennäköisemmin, mikäli sillä on kansikuva. Kansikuvaksi voit valita minkä tahansa oppimateriaaliasi kuvaavan kuvan, jota voi vapaasti levittää metatietojen kanssa. Oppimateriaali tulee hauissa esille sitä paremmin, mitä paremmat kuvailutiedot sillä on. Kannattaa erityisesti hyödyntää käyttöliittymän tarjoamia vaihtoehtoja: esimerkiksi asiasanoissa voit alkaa kirjoittamaan termiä ja valita listalta sopivan vaihtoehdon.

Oman oppimateriaalin vaikuttavuuden seuraaminen kiinnostaa monia, ja vaikuttavuuden seuraamisessa on vielä paljon kehitettävää. Jatkokäytön ja varsinaisen oppimisen seuraaminen ovat tulevaisuuden toiveita. Toisaalta näiden seuraaminen ei välttämättä ole kaikin osin mahdollista tai edes haluttuakaan, kun mietitään avointen oppimateriaalien yleistä käyttöä. Usein oman oppimateriaalin kehittämiselle tärkeintä on seurata sen käyttöä osana omaa opetusta ja saada palautetta kollegoilta. Palautetta ja käyttökokemuksia voit jättää myös Avointen oppimateriaalien kirjastossa arvio-toiminnon kautta. Mikäli haluat varmistaa, että oma oppimateriaalisi tulee huomioiduksi avoimen tieteen seurannassa, muista lisätä oppimateriaalin tekijätietoihin oma taustaorganisaatiosi ja suosia CC BY- ja CC BY-SA -lisenssejä.

Teksti: Anna Lindforc (CSC)

Kuva: Алекс Арцибашев, Unsplash