Tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho kehittää avoimen tieteen käytäntöjä ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Hänen palkittiin laaja-alaisesta osaamisestaan avoimen tieteen asiantuntijapalkinnolla.
Avoin tiede imaisi tutkija Seliina Päällysahon mukaansa kymmenisen vuotta sitten, kun opetus- ja kulttuuriministeriö perusti Tieto käyttöön -rahoituksen. Hän työskenteli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SEAMK) ja sai työparikseen kirjastoalan ammattilaisen, kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Jaana Latvasen.
– Se oli käsittämättömän hyvä kombinaatio. Meillä oli eri näkökulmat asioihin ja opittiin toisiltamme paljon. Yhdistettiin osaamisemme ja vietiin asioita eteenpäin, Päällysaho kertoo.
Yhteistyö onkin avoimen tieteen parissa Päällysahon mukaan ainoa vaihtoehto tulosten saavuttamiseksi.
Päällysaho on toiminut aktiivisesti avoimen tieteen parissa lukuisissa AVOTTin työryhmissä. Niiden lisäksi hän kuuluu ammattikorkeakoulujen yhteiseen TKIO-verkostoon, jossa yli sata asiantuntijaa edistää tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja oppimistoimintaa avoimen toimintakulttuurin vauhdittamiseksi.
Työpaikallaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Päällysahon työ sisältää sekä tutkijan että tutkimuspäällikön tehtäviä.
– Viime aikoina olen tutkinut yritysten ja korkeakoulujen välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua, innovaatioita ja osaamisen suojaamista. Iso osa työstä menee prosessien kehittämiseen.
Avoimen tieteen eteen tekemästään työstä Päällysaholle myönnettiin vuoden 2025 avoimen tieteen asiantuntijapalkinto.
Tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho toimii rakentavasti avoimen tiedon verkostossa. – Jos meillä on Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tekoälyohje, jaamme sen muille. Toimimme itsekin avoimesti, hän sanoo. Kuva: Jussi Männistö, Helsingin yliopisto.
Kielimuuri purettava tiedeyhteisön ja yritysten väliltä
Avoimen tieteen rooli poikkeaa ammattikorkeakouluissa monin tavoin yliopistoista. Edellisissä ei esimerkiksi kirjoiteta tieteellisiä artikkeleita samoin kuin jälkimmäisissä, ja hankkeiden rahoitus on peräisin rakennerahastoista Suomen Akatemian ja Business Finlandin kaltaisten toimijoiden sijaan. Rahoitus kohdistuu soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön.
Parhaillaan SEAMKissa on käynnissä noin 140 erillistä hanketta, joista osa toteutetaan yritysyhteistyönä. Hankkeista kertyviä aineistoja on avoimesti saatavilla Tietoarkistossa.
– Uskon, että tutkijamme osaavat etsiä aikaisemmin kerättyjä aineistoja ja hyödyntää niitä omassa tutkimuksessaan. Siten he pääsevät heti pikkaisen pidemmälle, Päällysaho sanoo.
Kokonaan toinen juttu on, millaista hyötyä yritykset samoista aineistoista saavat. Ammattikorkeakoulut ovat tunnistaneet vuorovaikutusta hankaloittavan kielimuurin; asiantuntijat ja yritykset tuntuvat puhuvan eri kieltä. Yrityksillä ei ole aikaa, resursseja tai välttämättä osaamistakaan perehtyä artikkeleihin, jotka on tuotettu tieteellisten lainalaisuuksien mukaisesti. Suomeksi kirjoitettu asiantuntija-artikkeli palvelee sitä vastoin yritysten tarpeita paremmin. Tiedeyhteisön tehtävä on avata tieto niin, että se on helppo löytää ja hyödyntää.
SEAMK tekee vuosittain yhteistyötä 700 yrityksen kanssa. Potentiaalia olisi paljon enempäänkin, sillä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimii 10 000 yritystä.
– Yrityksiä on ensin todella hankala löytää. Yritykset voivat olla epäluuloisia, ei ole aikaa tai resursseja. Omarahoitusosuuteen ei löydy edes paria tonnia. Mutta kun yritys on kerran saatu mukaan ja hanke hyödyttää heitä, he haluavat tulla mukaan uudestaan, Päällysaho kuvailee.
Hankkeen päätyttyä yritystä ei saa jättää yksin, tutkimuspäällikkö korostaa. Hän on laatinut kollegoineen yritysyhteistyön jälkihoitomallin, jonka avulla hankkeen tuotos – data, palvelu tai tuote – kytketään osaksi yrityksen toimintaa. Aiemmin tämä työvaihe oli jäänyt usein tekemättä. Tuore esimerkki onnistuneesta jälkihoidosta liittyy hiilijalanjälkilaskuriin.
Hiilijalanjälkilaskuri yhteiseen käyttöön
1. SEAMK kehitti hankkeessaan hiilijalanjälkilaskurin. Mukaan tuli yrityksiä. Laskuria muokattiin yritysten tarpeiden mukaisesti.
2. Laskuri valmistui ja hanke päättyi. Yritysten mielenkiinto hiipui. Niillä ei ollut aikaa tai resursseja ottaa laskuria mukaan prosesseihinsa. Hiilijalanjälki kiinnosti kuitenkin niiden valveutuneita asiakkaita.
3. SEAMK tunnisti tilanteen. Sen asiantuntijat menivät yrityksiin paikan päälle ja auttoivat laskurin käyttöönotossa. Yritykset pääsivät hyödyntämään laskuria ja saivat lisäarvoa toiminnalleen.
- Tutustu yritysyhteistyön jälkihoitomalliin täällä: Kumppanuuden keittokirja
Tulevaisuuden haasteet
Ammattikorkeakouluissa tieteen avaamiseen on erikoistunut vain pari työntekijää toisin kuin yliopistoissa, joissa tekijöitä on enemmän. Toisaalta ammattikorkeakoulujen organisaatio on ohut ja uusia toimintamalleja on yliopistoja helpompi viedä käytäntöön.
Seinäjoella avoimen tieteen tekijöillä on johdon täysi tuki.
– Johtomme ymmärtää, että on järjetöntä panna rahaa ja resursseja tutkimukseen, jos tieto ei leviä omaa tiedeyhteisöä laajemmalle. Pääsemme aina esittelemään kehittämiämme uusia toimintamalleja myös omalle henkilöstölle.
Päällysaho toivoo, että avoimelle tieteelle löytyy rahaa myös jatkossa.
– Jos kaikista projekteista kerätty tutkimusdata pitää tallentaa, kuvailla ja hoitaa niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää, millaista dataa on kerätty ja miten sitä voidaan hyödyntää, tarvitaan paljon työaikaa ja resursseja.
Päällysahoa pohdituttaa rahoituksen lisäksi tutkimusturvallisuus. Miten varmistua kansainvälisissä tutkimushankkeissa kumppanien tarkoitusperistä? Liittyykö niihin uhkia esimerkiksi kaksoiskäyttötuotteista?
Avoimen tieteen konkari ei innostu liiallisesta varovaisuudesta. Turvallisuusuhkia yhtään vähättelemättä on pyrittävä löytämään tasapaino, myös tiedon avaamisessa.
– On tosi tärkeää, että tutkimustieto tulee mahdollisimman laajasti käyttöön, hän kiteyttää.
Teksti: Helen Partti
Pääkuva: SEAMK Viestintä ja markkinointi
Kuva tekstin lomassa: Jussi Männistö, Helsingin yliopisto
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
