UNESCOn suositus avoimista oppimateriaaleista

Suositus on osoitettu valtioille, mutta siinä ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat välillisesti myös organisaatioihin ja yksittäisiin opettajiin ja oppijoihin. Suosituksessa painotetaan viittä päämäärää:

1. Valmiuksien lisääminen
2. Tukikäytäntöjen kehittäminen
3. Laadun ja yhdenvertaisuuden varmistaminen
4. Taloudellisen kestävyyden edistäminen
5. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen

1. Valmiuksien lisääminen

Avoimien oppimateriaalien kehittäjien olisi suosituksen mukaan hyvä ymmärtää oppimateriaalien jakamiseen vaikuttavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä. Lisäksi heidän saatavillaan pitäisi olla tietoa avoimista lisensseistä, joita oppimateriaalien avaamisessa hyödynnetään.

Juridisten työkalujen lisäksi avoimien oppimateriaalien kehittäjillä olisi suosituksen mukaan hyvä olla saatavilla myös teknisiä työkaluja esimerkiksi oppimateriaalien laatimiseen, levittämiseen, säilyttämiseen, muokkaamiseen ja kääntämiseen toiselle kielelle. Työkalujen olisi hyvä olla avoimella lähdekoodilla laadittuja tai ainakin avoimesti saatavilla jossain ohjelmakirjastossa.

Jotta työkalut olisivat oikeasti kaikkien käytettävissä, suositus neuvoo valtioita tarjoamaan kaikilla koulutusasteilla mahdollisuuden oppia, miten niitä hyödynnetään. Erityisesti suositus korostaa tarvetta opastaa työkalujen käyttöä opettajankoulutuksessa.

2. Tukikäytäntöjen kehittäminen

Suositus kehottaa valtioita kehittämään kansallisia linjauksia ja käytänteitä, jotka kannustavat avaamaan julkisella rahoituksella laadittuja oppimateriaaleja. Linjausten ja käytänteiden olisi hyvä olla sopusoinnussa esimerkiksi avointa tiedettä edistävien kansallisten linjausten ja käytänteiden kanssa. Lisäksi avoimia oppimateriaaleja koskevat linjaukset nähdään suosituksessa osana opetuksen laajempaa uudistamista, jossa esimerkiksi opetusmenetelmät ja arviointimuodot monipuolistuvat. Kansallisen tason lisäksi suositus rohkaisee toteuttamaan vastaavia uudistuksia myös yksittäisten organisaatioiden tasolla.

Tärkeänä osana kehitettävissä käytänteissä suositus mainitsee mekanismit, jotka tukevat opettajia avoimien oppimateriaalien hyödyntämisessä. Keskeistä suosituksen mukaan on tunnustaa avoimien oppimateriaalien laatiminen ja kehittäminen ammatilliseksi ja akateemiseksi meriitiksi. Lisäksi tukevia mekanismeja ovat esimerkiksi avoimien oppimateriaalien asiantuntijaverkostot.

Suositus painottaa myös, että avoimien oppimateriaalien hyödyntämistä tukevia toimenpiteitä pitäisi jatkuvasti seurata ja niiden vaikutuksia opetuksen laatuun tulisi arvioida. Tähän liittyen suositus kannustaa tukemaan tutkimushankkeita, jotka käsittelevät laajemmin avoimien oppimateriaalien kehittämistä, jakamista ja arvioimista.

3. Laadun ja yhdenvertaisuuden varmistaminen

Suosituksen yhtenä tavoitteena on varmistaa, että avoimesti saatavilla olevat oppimateriaalit ovat mahdollisimman laadukkaita. Tähän liittyen suositus neuvoo soveltamaan oppimateriaalien laadunvarmennuksessa standardeja ja mittareita, jotka sopivat yhteen muiden opetuksen laadunvarmennusmekanismien kanssa. Tarvittaessa uusia standardeja ja mittareita on myös kehitettävä.

Avoimien oppimateriaalien yhtenä hyötynä usein esitetään, että niitä on helppo sovittaa oppiaineiden, kurssien ja jopa yksittäisten oppijoiden tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tämä näkökulma huomioidaan myös suosituksessa.

Erityisesti suositus korostaa heikommassa asemassa olevia oppijoita, jotka esimerkiksi kuuluvat etnisiin vähemmistöihin tai alkuperäiskansoihin. Suositus kannustaakin laatimaan avoimia oppimateriaaleja, jotka ovat kulttuurisesti merkityksellisiä. Lisäksi suositus korostaa avoimien oppimateriaalien kääntämistä paikallisille kielille, etenkin jos ne ovat vaarassa kadota.

Suositus toteaa sukupuolien välisen tasa-arvon, sukupuolisensitiivisyyden, syrjimättömyyden, inklusiivisuuden ja saavutettavuuden tärkeiksi periaatteiksi, jotka olisi huomioitava avoimia oppimateriaaleja laadittaessa. Hyvin käytännönläheisenä toimenpiteenä suositus kehottaa, että avoimia oppimateriaaleja pitäisi voida käyttää esimerkiksi tulosteina, jotta puutteellinen pääsy internetiin ei rajoittaisi kenenkään mahdollisuutta hyödyntää avoimia oppimateriaaleja.

4. Taloudellisen kestävyyden edistäminen

Oppimateriaalien avaamiseen liittyy ilmeinen kysymys, miten avoimien oppimateriaalien laatimisesta ja kehittämisestä syntyvät kulut katetaan. Suositus kannustaakin kehittämään tähän taloudellisesti kestäviä malleja. Erityisesti suositus painottaa, etteivät etenkin olennaisten oppimateriaalien hyödyntämiskulut siirry yksittäisten oppijoiden tai opettajien maksettavaksi.

Suositus ei hahmottele yhtä tapaa, jolla taloudellisesti kestävän mallin voi rakentaa, vaan esittää monia eri menetelmiä, jotka mahdollisesti voivat olla osa mallia. Perinteisten rahoitustapojen lisäksi suositus ehdottaa esimerkiksi vapaaehtoisia maksuja ja joukkorahoitusta keinoina, joilla avoimien oppimateriaalien kehittäminen saattaa tulla kannattavaksi. Lisäksi suositus kehottaa luomaan avoimien oppimateriaalien kehittämiseen verkostoja, joissa kehitystyöhön tarvittavia resursseja voidaan jakaa. 

5. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen

Oppimateriaalien avaaminen tekee helpommaksi sen, että niitä kehitetään yhteisöllisesti. Myös suositus kannustaa muodostamaan esimerkiksi oppiaineeseen perustuvia vertaisverkostoja, joissa avoimia oppimateriaaleja jaetaan ja jalostetaan laadukkaammiksi.

Avoimien oppimateriaalien vertaisverkostot voivat ylittää valtioiden väliset rajat. Jotta verkostojen toiminta helpottuisi, suositus kehottaa myös valtioita edistämään avoimia oppimateriaaleja koskevaa yhteistyötä. Konkreettisena esimerkkinä suositus mainitsee yhteisen kansainvälisen kehyksen tekijänoikeuksien opetus- ja tutkimuspoikkeuksille. Lisäksi suositus neuvoo edistämään kulttuurienvälisiä viestintätaitoja ja monikulttuuristen ryhmien vuorovaikutusta.

• Suositusteksti 
• Epävirallinen raakasuomennos

Teksti: Ilmari Jauhiainen
Kuva: Cancillería Ecuador, CC-BY-SA

Julkaistu 16.1.2020