Tutkijan ääni Hannu Hyyppä: Tiedettä koko yhteiskunnalle

”Jos tiedettä halutaan viedä yhteiskuntaan, siihen pitää panostaa ja se pitää nostaa tekemisen ytimeen” toteaa Suomen ensimmäinen tiedetuottaja Marika Ahlavuo Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallintamisen instituutista (MeMo). Tiedetuottaminen on tässä ryhmässä nostettu tekemisen keskiöön, toteaa instituutin johtaja professori Hannu Hyyppä, ilman panostusta ei synny uutta. Hannu Hyyppä on halunnut luoda uutta, ja uutta on toden totta syntynyt MeMossa, jossa Hannun johdolla on uskottu älykkääseen erikoistumiseen.

Hannu Hyyppä toteaa, ettei kukaan voi yksin ja menestyksekkäästi tehdä avointa tiedettä ja tutkimusta. Hyyppä vetää monialaista ryhmää sillä periaatteella, että jokaisen osaaminen on tärkeää ja erilaiset osaamiset voidaan kutoa yhteiseksi tuotokseksi järjestämällä hedemällisiä törmäämisiä. Hyypän mukaan onnistumisen ytimessä on koko ryhmän avoin mieli, kyky suuruudenhulluihin ajatuksiin ja valmius tarttua työhön kuin työhön.
 
Hyypän vetämän ryhmän tulokset puhuvat puolestaan, sillä näin on syntynyt esimerkiksi aikamatka Suomenlinnan kuolemanselleihin, Lahden MM-kisojen latureitit sekä arvokkaiden kulttuurirakennusten 3D-mallinnuksia. Tekemisen ytimessä on aimo annos luovaa hulluutta, mutta vielä tärkeämpänä kovaa osaamista.
 
Hannu Hyypän yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimuksen vision keskiössä on kehitetty käsitteitä ja malleja tiedetuottamisesta.  Hyyppä painottaa, että jos todella halutaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta, se vaatii osaamista ja panostusta. Erityisesti tarvitaan työtä, jossa aktiivisesti etsitään ja luodaan uusia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, erilaisia yhteistyökumppaneita ja ainutlaatuisia tulokulmia.
 
Hannu Hyypän mielestä ei riitä, että tietoa vain jaetaan, vaan sitä on myös luotava vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Tätä kaikkea tekee MeMon tiedetuottaja Marika Ahlavuo.Kuvituskuva
 
Tiedetuottajan rooli on rakennettu ja mallinnettu sekin Hannu Hyypän johdolla osana MeMon toimintaa. Marika Ahlavuo on ollut mukana alusta asti.
 
Ahlavuo kertoo tiedetuottajatyönsä alkuvaiheista: ”Minulle sanottiin, että mallintaminen ja fotogrammetria on niin vaikea asia, ettei sitä voi selittää muille kuin toisille tutkijoille. Totesin, että varmasti voi ja minä vielä näytän, että tiedettä voi sanoittaa ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.” Ahlavuo ja Hyyppä uskoivat tieteen sanoittamisen mahdollisuuteen sekä tärkeyteen, ja uusi yhteistyömalli sai alkunsa.
 
Uudenlaisen avoimuuden toimintatapa ei ole syntynyt hetkessä eikä itsestään. MeMossa on luotu alusta asti malleja, joilla tiedetuottamisen ja yhteisöllisen toiminnan malleja voidaan hahmottaa. Hannu Hyyppä toteaa, että rohkealla rekrytoinnilla on kerätty yhteistä osaamispääomaa ja luotu mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön. Perinteistä tutkimustyötä on jatkettu, mutta sen rooli on nyt uudenlaisessa tasapainossa yhteiskunnallisen vuorovaikutustyön kanssa.
 
Hannu Hyyppä toteaa, ettei ryhmän valintoja ole aina ymmärretty, varsinkin kun vuorovaikutuksella ei ole tähän mennessä voinut ansioluetteloita kasvattaa eikä rahoitushakemuksia vahvistaa. Silti tekijöillä on ollut vahva usko uudenlaisen tekemisen tarkoitukseen ja merkittävyyteen. Kokeile vaikka, miten tiede ja kulttuuri kohtaavat 3D- kuunnelmassa: https://yle.fi/uutiset/3-9113064 ja  https://svenska.yle.fi/artikel/2016/08/24/besok-lappvikens-sjukhus-i-vir...
 
Hannu Hyypän johtama MeMo sai Avoimen tieteen palkinnon 2019.
 
 
 
 
 
Kuvat: (c) Aalto/Memo
Päivitetty 8.1.2020 11.06