10.2.2026 järjestetyssä Pyöreän pöydän keskustelussa aiheena oli kotimaisen ja entistä avoimemman tiedejulkaisemisen rahoituksen kehittäminen. Yhteisen tahtotilan luominen oli keskustelijoille tärkeää.
Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin erilaisia tapoja edistää avointa kotimaista tiedejulkaisemista. Tutkimusyhteisön yhteinen tavoite on kestävä rahoitus, jolla taataan mahdollisuus elinvoimaiseen kotimaiseen avoimeen tiedejulkaisemiseen. Keskustelun keskeiset ajatukset on koottu AVOTT-sihteeristön tekemään muistioon ja tässä jutussa nostamme näitä näkemyksiä esiin.
Kotimaisen tiedejulkaisemisen merkitys
Kotimainen avoin tiedejulkaiseminen nähtiin pyöreän pöydän keskustelussa keskeiseksi osaksi tiedon huoltovarmuutta ja kotimaisen tietopääoman varmistamista. Keskustelussa ehdotettiin myös, että yhteinen arvopohja kirjattaisiin tutkimusyhteisön yhteiseen kannanottoon. Kannanotto voisi toimia pohjana kotimaisen avoimen tiedejulkaisemisen rahoituksen kehittämiselle.
Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä, että myös uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision (OKM) toimenpiteissä tuodaan selkeästi esiin sekä avointa tiedettä että erityisesti kotimaisen avoimen tiedejulkaisemisen taustalla oleva arvopohja. Näiden näkyminen visiossa kertoisi keskustelijoiden mielestä siitä, että tieteellisille lehdille jaettavat valtionavustukset sekä journal.fi:n tapaisten keskeisten avointen julkaisualustapalveluiden rahoitus ovat turvattuja tulevaisuudessakin.
Rahoitusta kotimaiselle tiedejulkaisemiselle
Julkisilla hankerahoittajilla avoimen julkaisemisen tukeminen tapahtuu pääasiassa hankerahoituksen yleiskustannusosuuksien kautta. Yleiskustannusosuudesta rahoitusta menee esimerkiksi organisaatioiden julkaisuarkistojen ylläpitoon. Mahdollisuudet kohdistaa tätä rahoitusta toisella tavalla ovat toistaiseksi olleet pieniä.
Yksityiset rahoittajat, kuten säätiöt, ovat julkisia rahoittajia ketterämpiä tukemaan kotimaista avointa tiedejulkaisemista. Yksityisten rahoittajien kiinnostuksen herättämisessä yhteinen kannanotto voisi esittää merkittävää roolia. Myös yksittäisten säätiöiden intresseissä voi olla niille tärkeiden kotimaisten julkaisukanavien tukeminen tai laajempiin rahoituskonsortioihin osallistuminen.
Lisäksi keskustelussa nousi esiin säätiöiden mahdollinen rooli erilaisissa julkaisukanavia tukevissa hankkeissa. Joitakin säätiöitä voisi esimerkiksi kiinnostaa lisätä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuutta tarjoamalla kotimaisille julkaisukanaville rahoitusta artikkelien kääntämiseen englanniksi.
Kohti kestävää rahoitusta
FinELib-konsortion mahdollinen rooli kotimaisten avointen tiedelehtien rahoituksessa herätti paljon kysymyksiä. FinELib-konsortiolta tulevasta rahoituksesta ja sen ehdoista pitäisi sopia neuvotteluissa. Pyöreässä pöydässä heräsi ajatus, että esimerkiksi saman alan lehtien omaehtoisesti muodostamat yhteisliittymät voisivat olla ketterin taho aloittamaan neuvottelut FinELibin kanssa.
Kansainvälisten kokemusten perusteella FinELibin lisäksi neuvotteluihin valmistautuessa olisi hyvä saada mukaan myös tutkimusorganisaatioita ja erityisesti tieteellisiä kirjastoja kertomaan, mitä ne odottavat lehdiltä vastineeksi rahoituksesta. Jo yksikin onnistunut neuvottelukokemus voisi tuottaa toimivia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä malleja, joita FinELib voi soveltaa jatkossa laajemminkin kotimaisten avointen tiedelehtien kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Neuvottelut vievät aikaa. Keskustelussa todettiinkin, että kotimaisilla tiedelehdillä voi olla välittömän taloudellisen tilanteensa takia tarve harkita artikkelien käsittelymaksuja (APC). Kansainvälisesti maksut saattavat olla suhteellisen suuria, mikä herättää ymmärrettävästi huolta. APC-maksujen käytöstä kotimaisissa tiedelehdissä on kuitenkin jo kokemuksia ja kotimaisten toimijoiden maksukäytännöt ovat olleet joustavia ja hinnat kohtuullisia.
Lisäksi todettiin, että APC-maksut saattaisivat luoda uudenlaista tahtotilaa muunlaisten rahoitusmuotojen kehittämiseen, kuten vapaaehtoisiin käsittelymaksuihin. APC-maksujen lisäksi keskustelussa nostettiin esiin myös lehtien toimittamiseen liittyvien resurssien jakaminen ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen yhtenä keinona helpottaa niiden taloudellista tilannetta.
Taustaa ja tulevaa
Pyöreän pöydän keskustelu kutsuttiin koolle Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartan suosituksesta. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat:
- Kansalliskirjasto
- FinELib-konsortio
- FUN – Suomen yliopistokirjastojen verkosto
- tutkimusrahoittajista Suomen Akatemia ja Vaikuttavuussäätiö
- Suomen tiedekustantajien liitto
- Tieteentekijöiden liitto
- Tieteellisten seurain valtuuskunta
- kotimaisista tieteellisistä julkaisusarjoista J@rgonia, Historiallinen aikakauskirja ja Agricultural and Food Science.
Keskustelu jatkuu tästä eteenpäin Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation haastattelusarjalla, jossa kartoitetaan eri toimijoiden näkemyksiä kotimaisesta avoimesta tiedejulkaisemisesta, sen tulevaisuuden näkymistä sekä sen edistämisen ja tukemisen keinoista. Haastattelut ilmestyvät avointiede.fi-verkkosivuilla.
Tekijät: Ilmari Jauhiainen, Oona Myllyntaus, Henriikka Mustajoki
Kuva: Thom Milkovic, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
