Uudet kansainväliset suuntaviivat vertaisarvioitujen tieteellisten kirjojen avoimuuteen

Vaikka avoimen julkaisemisen kentällä on tapahtunut paljon edistystä erityisesti vertaisarvioitujen artikkelien ja tutkimusdatan kanssa, on vertaisarvioitujen tieteellisten kirjojen kanssa eteneminen ollut hitaampaa.

Monografiat ovat edelleen keskeisiä julkaisumuotoja useilla tieteenaloilla ja vaativat oman lähestymistapansa avoimuuteen. PALOMERA (Policy Alignment of Open Access Monographs in the European Research Area) -projekti on keskittynyt luomaan näyttöön perustuvia suosituksia, joista on eväitä myös kansalliseen AVOTT-linjaustyöhön.

“Se, että meiltä edelleen puuttuu kansallinen selkeä tahtotila tiedekirjojen avoimuudesta asettaa jo lähtökohtaisesti eri tieteenalat ja kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Kun jaettuna arvona on se, että tutkittu tieto kuuluu kaikille, niin on tärkeä muistaa, että ilman vapaata pääsyä tiedekirjoihin, on merkittävä osa humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tutkimustiedosta maksumuurin takana.”, toteaa Tampereen yliopiston avoimen tieteen johtava asiantuntija ja Tampere University Pressin kustannuspäällikkö Susanna Nykyri.

Laajan tietoaineiston ja data-analyysin pohjalta PALOMERA-projekti on laatinut avoimuutta edistävät suositukset, joilla nopeuttaa siirtymistä vertaisarvioitujen tieteellisten kirjojen avoimeen saatavuuteen.

Projektiin osallistunut informaatiotutkimuksen apulaisprofessori Mikael Laakso Tampereen yliopistosta toteaa suositusta varten tehdyn pohjatyön olleen jo itsessään tärkeä askel: ”Onnistuimme saamaan hyvän käsityksen linjausten nykytilasta eri puolella Eurooppaa, jotka yhdessä piirsivät selvemmän kuvan onnistumisista, kipukohdista, sekä tulevaisuuden suunnista."

Julkaisukulttuuri ja -rakenteet ovat jokaisessa maassa erilaisia. PALOMERAn suositukset ohjaavat ratkaisemaan yksittäis- ja kokoomateoksen avoimuutta kutsumalla mukaan kaikki kansalliset sidosryhmät. Suositusten teossa on huomioitu julkaisemisen laajempi kansainvälinen rakenne ja yhteinen halu turvata kansallista julkaisemista. Tämä tarjoaa alustan monimuotoisuudelle ja monikielisyydelle tieteellisessä julkaisemisessa.  

”On tärkeää, että linjaustyö ottaa huomioon kansalliset olosuhteet, jotka vaihtelevat voimakkaasti maiden välillä. Muuten linjausten alainen tutkimus julkaistaan todennäköisesti kasvavassa määrin isojen kansainvälisten kustantajien kautta englanniksi jo aiemmin vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti”, Laakso jatkaa.

Suositukset ohjaavat yhteistyöhön ja kirjojen avoimuudesta viestimiseen

PALOMERAn yleiset suositukset ohjaavat yhteistyöhön ja kirjojen avoimuudesta viestintään. Yleisten suositusten lisäksi, suosituksia on laadittu myös jokaiselle sidosryhmälle erikseen. Nyt sidosryhmien on aika tutustua PALOMERAn suosituksiin ja kartoittaa mitä omalta osalta ja yhteisönä on vielä tekemättä.

PALOMERA tukemassa kotimaisten kirjojen avoimuutta

On tärkeää tarkastella, kuinka PALOMERA-suositukset tukevat Suomessa tehtävää työtä kotimaisten tieteellisten kirjojen avoimuuden edistämiseksi.

AVOTT koordinoi jo käynnissä olevaa kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjaustyötä. Työtä on tehty pitkään ja tänä syksynä uusin linjausluonnos oli elo-syyskuussa koko tutkimusyhteisön kommentoitavana. 

Huomattavaa on, että PALOMERAn suositukset ovat kansallista linjausluonnosta kunnianhimoisempia. PALOMERAssa huomio on kiinnitetty kirjojen sisällön avoimuuden lisäksi esimerkiksi pitkäaikaisen avoimuuden varmistamiseen ja avointen kirjojen löydettävyyden tukemiseen.

Jatkossakin koko kentän yhteistyö on olennaista, sillä  PALOMERA-suosituksista käy selväksi, että aiheeseen liittyvää työtä riittää jokaiselle kentän toimijalle. Roolissaan Tampere University Pressin kustannuspäällikkönä Susanna Nykyri oli kutsuttu PALOMERA-suositusten lokakuisen julkaisutilaisuuden paneeliin.

Tästä näkökulmasta Nykyri korostaa, että “meidän onkin hyvä näitä suosituksia vasten tarkastella, mihin oikein pyrimme tiedekirjojen avoimuudella. Suositukset aktivoivatkin hyvin monipuolisesti eri tahoja kantamaan vastuuta tiedekirjojen avoimuudesta, löydettävyydestä ja käytettävyydestä. Tähän lukeutuu myös taloudellisen kestävyyden varmistaminen.”

“Monet toimijat ovat jo pitkään ponnistelleet tiedejulkaisemisen avoimuuden puolesta. Nykykeinot eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä. Tehdystä työstä huolimatta tiedekirjoja ei ole tähän mennessä vielä sisällytetty kiinteäksi osaksi tiedejulkaisemisen avoimuutta. Palomera-suositukset ilmaisevat selkeästi, ettei kirjojen osalta kuitenkaan pidä lähteä toisintamaan tiedeartikkelijulkaisemisessa jo liiankin hyvin todennetun kirjoittajamaksun (APC) kestämättömyyttä. Kehittämisen keskiössä on OA-kustantamisen timanttimallin (tieteelliset julkaisut vapaasti saatavilla ilman että kirjoittajilta peritään maksuja) mahdollistaminen”, Nykyri jatkaa.

Yhteistyössä tehtyjen AVOTT-linjausten tavoite on olla osa kansainvälistä avoimen tieteen kehittämistä ja edistää parhaita käytänteitä. PALOMERA-suositukset antavat kansalliselle linjaustyölle selkänojan ja keinoja tarkastella jo tehtyä työtä aikaisempaa laajemmin.

Suositusten taustalla on Eurooppalainen OPERAS-konsortio

Suositusten taustalla oleva OPERAS (open scholarly communication in the european research area for social sciences and humanities) on Eurooppalaisella tutkimusalueella toimiva tutkimusinfrastruktuuri, joka tukee avointa julkaisutoimintaa yhteiskunta- ja humanististen tieteiden aloilla. OPERAS saa rahoituksensa Euroopan Unionilta sekä jäsenorganisaatioiltaan. 

OPERAS-konsortion PALOMERA projekti (Supporting the Development of Aligned Policies for Open Access Books and Monographs) rahoitettiin kaksivuotisella Horizon-rahoituksella.

Projekti sisältää seuraavat tavoitteet:

1. Kehittää ja koordinoida tietopohjaa, joka sisältää laadullista ja määrällistä dataa avoimen saatavuuden kirjojen (OA books) politiikkaympäristöstä Euroopassa.
2. Ymmärtää haasteita, jotka estävät tutkimusrahoittajia ja tutkimusta tekeviä organisaatioita kehittämästä ja yhdenmukaistamasta avoimen saatavuuden kirjoja koskevia politiikkoja.
3. Osallistaa relevantteja sidosryhmiä kerätyn datan ja sen analyysien validointiin sekä näihin perustuvien, käytännönläheisten suositusten kehittämiseen siitä, kuinka edistää yhdenmukaisuutta, monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta OA-kirjojen politiikoissa ja strategioissa.
4. Tukea tutkimusrahoittajia ja tutkimusta tekeviä organisaatioita kehittämään politiikkoja ja strategioita, jotka edistävät siirtymää avoimen saatavuuden kirjoihin, luomalla ja ylläpitämällä luotettua foorumia (Funder Forum).
5. Oppia ja jakaa kokemuksia tutkimusrahoitusorganisaatioilta, jotka sijaitsevat Euroopan tutkimusalueen (ERA) ulkopuolella ja ovat kehittäneet avoimen saatavuuden kirjoja koskevia politiikkoja.

Teksti: Aleksi Husso & Henriikka Mustajoki

Kuvat: Unsplash/Priscilla du Preez, PALOMERA ja AVOTT