Arja Tuuliniemen mukaan FinELibin tavoite vuoden 2023 neuvotteluihin kustantajien kanssa on selvä – transformatiivisten sopimusten kustannuksia on saatava alaspäin.
Tulevat vuodet muodostavat vedenjakajan monille avoimuutta koskeville julkilausumille: Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisia linjauksia ja korkeakoulujen rahoitusmallia päivitetään. Lisäksi Coalition S on linjannut, ettei transformatiivisia sopimuksia rahoiteta enää vuoden 2024 jälkeen.
FinElib on tänä keväänä aloittamassa neuvotteluja seitsemän suuren kustantajan kanssa tavoitteena uusia transformatiiviset sopimukset vuodelle 2024. Joukkoon sisältyvät esimerkiksi Elsevier, Springer sekä Oxford University Press. Määrä on poikkeuksellinen suuri käytäväksi yhdellä kertaa. Painoa lisää Kansalliskirjastossa FinELibistä vastaavan palvelupäällikön Arja Tuuliniemen mukaan myös neuvotteluiden sisältö.
”Jos ei mitään vaadi, niin kaikki menee hyvin”, Tuuliniemi naurahtaa. ”Meillä on kuitenkin kovat tavoitteet ja se lisää vaikeuskierrettä.”
FinElibin tavoitteet ovat Tuuliniemen mukaan selvät: ”Kokonaishinta lehtipaketeista, mistä kustantajien kanssa neuvotellaan, pitää saada alas. Maksamme tällä hetkellä liikaa. Lisäksi viime vuonna on uusittu konsortion hankintaperiaatteet, joita ei ole vielä sovellettu näiden kustantajien kanssa. Uutta on myös se, että kustantajat haluavat muuttaa joidenkin olemassa olevien sopimusten sisältöjä”, Tuuliniemi luettelee.
Epävarmuus tulevaisuudesta luo Tuuliniemen mukaan neuvotteluihin odottavan tunnelman. ”Emme tiedä vielä, minkälainen avoimen tieteen ympäristö tulee olemaan. Monia päätöksiä ei ole tehty vuodesta 2025 eteenpäin.”
Osa kustantajista on Tuuliniemen mukaan todella sitoutunut avoimuuteen. Osa taas on nojautunut turhankin mukavasti siirtymäkauden rahoittamiseen tarkoitettuihin transformatiivisiin sopimuksiin, joiden aika on tulossa päätökseen.
Transformatiiviset sopimukset ovat väliaikainen ratkaisu
FinElib-konsortion neuvottelemat transformatiiviset sopimukset ovat konsortion ja kustantajien välisiä sopimuksia, joiden tarkoituksena on siirtyä tiedelehtien tilausmaksuihin perustuvasta liiketoimintamallista avoimen julkaisemisen palveluihin perustuvaan liiketoimintamalliin sekä siirtää tilausmaksuihin perustuvia maksuja avoimeen julkaisemiseen.
Tuuliniemi kuvailee sopimuksia kädenojennukseksi kustantajien suuntaan – viestiksi siitä, että tiedeyhteisö ymmärtää, ettei muutos tapahdu ilman siirtymäkautta. Siirtymäkausi on kuitenkin lähenemässä loppuaan ja on perusteltua kysyä ovatko kustantajat käyttäneet kauden avoimuuteen siirtymisen mahdollistamiseen.
”Osalla kustantajista ei ole näkyvissä minkäänlaisia merkkejä haluista poistua transformatiivisten sopimusten maailmasta”, Tuuliniemi huokaisee.
”Sopimuksethan on tehty välivaiheen malliksi. Ei ole tarkoitus, että niitä tehtäisiin hamaan tulevaisuuteen saakka. Ajatuksena on ollut se, että kun jo maksetaan kustantajille tällainen summa, miksi rahaa ei käytettäisi avoimeen julkaisemiseen.”
FinELibissä jokaiselle sopimukselle on omat vastuuhenkilönsä hoitamassa aineistoneuvotteluja.Tuuliniemi on myös itse mukana kaikissa vuoden transformatiivisia sopimuksia koskevissa neuvotteluissa arvioimassa kokonaisnäkökulmaa ja yleisiä tavoitteita. Suuremmista neuvottelutavoitteista linjaa viime kädessä ohjausryhmä.
Kun neuvottelutulos on valmis, tarjous lähetetään kaikille konsortion jäsenille. Kukin konsortion jäsen harkitsee mukaan tulemista tuloksen mukaisilla hinnoilla ja ehdoilla. Viime kädessä organisaatiot itse päättävät, tulevatko he mukaan sopimukseen vai eivät. Sopimukset tehdään yleensä kerralla 2-3 vuodeksi, sillä neuvotteluprosessi on raskas.
Konkretiaa vaihtoehtoisiin malleihin
Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA peräänkuulutti avointa tiedettä maaliskuisessa kannanotossaan neuvotteluita koskien. Suomea järjestössä edustaa Suomen Tiedeakatemiat.
ALLEA korosti kannanotossaan kustannusten vähentämisen lisäksi erityisesti tekijänoikeuksien huomioimista, lainsäädännöllistä yhdenmukaisuutta sekä kestävään voittoa tavoittelemattomaan julkaisemiseen siirtymistä.
Tuuliniemi toivoo voittoa tavoittelemattomia malleja koskien lisää keskustelua siitä, kuka mallit rahoittaa sekä siitä, kuinka palveluiden tuottaminen tällaisissa malleissa käytännössä organisoidaan.
”Ketkä olisivat palveluntuottajia, joilla olisi käytössään tarvittavat resurssit ja osaaminen ja tuottaisivatko he julkaisemisen palveluita samassa mittakaavassa kuin kaupalliset toimijat?”
Suurille kustantajille tarvitaan Tuuliniemen mukaan useita vaihtoehtoisia malleja. ”On kaikkien etu, ettei julkaisutoiminta keskity liikaa samoille tahoille.”
Esimerkiksi Journal.fi voisi Tuuliniemen mukaan hyvinkin olla kansallisella tasolla skaalautuva toimija, mutta alustaan keskittyvään kokonaisuuteen sisältyy myös lehtien julkaisutoiminnan rahoittaminen. Kuluja syntyy esimerkiksi editoimisesta ja yhteydenpidosta kirjoittajiin. Pelkkä alustan rahoittaminen ei siis riitä.
”Vaihtoehtoisia malleja tarvitaan, mutta mukana pitää olla myös konkretiaa”, Tuuliniemi korostaa.
Laajemmin ALLEAn suositukset eivät Tuuliniemen mukaan niinkään kohdistu neuvottelijalle, vaan tarjoavat enemmänkin muistilistan koko tiedeyhteisölle. ”FinElib ei voi vaikuttaa lainsäädäntöön. Tekijänoikeuslain uudistaminen rinnakkaistallennuksen osalta on kuitenkin tärkeää. Samoin on tärkeää, että tutkijat ovat tietoisia omista oikeuksistaan kun he solmivat julkaisusopimuksia kustantajien kanssa.”
Tuuliniemi suosittelee lukemaan myös alkuperäisen englanninkielisen tiedotteen, joka tarjoaa laajempaa taustatietoa ALLEAn suosituksista.
Kokonaiskuvan mielessä pitäminen tiivistää muutoksia
Tuuliniemi toivoo, että keskustelussa muistettaisiin myös mitä hyvää transformatiivisista sopimuksista on seurannut.
”Sopimukset ovat mahdollistaneet kustantajille avoimen julkaisemisen prosessien kehittämisen, lisänneet merkittävästi avoimien artikkeleiden määrää sekä helpottaneet kustannusten valossa avointa julkaisemista tutkijoille. Nyt niiden aikakausi on kuitenkin lähenemässä loppuaan.”
Tavoitteet neuvotteluihin ovat kunnianhimoiset. Tuuliniemen mukaan on hyvä huomata, että ellei FinELib pääse kustantajien kanssa yhteisymmärrykseen sopimuksesta, konsortiolla ei välttämättä ole sopimusta kyseisen kustantajan kanssa. Tällöin avoimeksi ostettaisiin pakettien sijasta yksittäisiä artikkeleita ja kirjastot tilaisivat yksittäisiä lehtiä. On selvää, että julkaiseminen kallistuisi ja vaikeutuisi. Tärkeintä olisi Tuuliniemen mukaan katsoa avoimuuden kokonaiskuvaa.
”FinElib on osa avoimen julkaisemisen kokonaisuutta. Toiminnan ulkopuolelle jää paljon asioita, jotka vaikuttavat avoimuuteen. On tärkeää katsoa kokonaiskuvaa, ettei tehdä niin, että yhdestä kulmasta vuotaa ja vuotoa paikataan toisesta kulmasta.”
”Kyse on siitä, mitä me tiedeyhteisönä haluamme ja kenen tulee tehdä mitäkin, että tähän päästään.” Tuuliniemi korostaa. Ensimmäiseen kysymykseen vastaamisessa ollaan Tuuliniemen mukaan kuitenkin vielä toistaiseksi jälkimmäistä pidemmällä.
Selvää on kuitenkin se, että siirtymäkausi on tulossa loppuun ja kustantajilta vaaditaan nyt muutoksia.
Haastattelu ja teksti: Jonni Karlsson (TSV)
Kuvat: JESHOOTS.COM (Shakki) Cytonn Photography (kädet) Unsplash Arja Tuuliniemi (Arja)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
