Tiedelehtisopimukset muutoksen keskellä

25.8.2020
Epäsymmetrinen lasi- ja teräsfasadi taivasta vasten

Suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio FinELib neuvottelee kansainvälisten kustantajien kanssa tiedelehtilisensseistä sekä tutkijoiden mahdollisuudesta julkaista artikkeleitaan avoimesti.

Äskettäin pakettiin saatiin kolmivuotinen (2020–2022) sopimus Taylor & Francisin kanssa, jonka myötä tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina ilman erillistä maksua. Sopimukseen sisältyy myös pääsy yli 1 800 lehteen aineiston tilaajille. Myös SAGEn kanssa on solmittu kolmivuotinen sopimus, johon sisältyy tiedelehtien lukuoikeuksien lisäksi mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina hybridilehdissä ja alennus avoimesti saatavilla olevien lehtien, eli Gold OA -lehtien, kirjoittajamaksuista.

Neuvotteluvuorossa seuraavana ovat muun muassa Elsevier, Springer, American Chemical Society ja Emerald, joiden sopimukset FinELibin kanssa päättyvät vuoden 2020 lopussa.

Maailmalla tapahtuu

Suurin uutinen Euroopan sopimusrintamalla tulee Alankomaista, jossa yliopistojen kattojärjestö VSNU, yliopistollisten sairaaloiden liitto NFU ja tutkimusneuvosto NWO ovat solmineet laajan sopimuksen hollantilaisen Elsevierin kanssa. Sopimukseen kuuluu tiedelehtiin pääsy ja mahdollisuus avoimeen julkaisemiseen Elsevierin lehdissä.

Huomiota on herättänyt ennen kaikkea se, että sopimukseen sisältyy tutkimusaineiston käsittely Elsevierin tarjoamalla infrastruktuurilla. Tätä pidetään haastavana, koska kattavan julkisesti rahoitetun infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö suojaa tutkimusyhteisön autonomiaa pitkällä aikavälillä ja takaa tutkimustiedon saatavuuden koko tutkimusaineiston elinkaaren ajan.

Myös Ruotsin Bibsam-konsortio ja norjalainen Unit ovat solmineet sopimukset Elsevierin kanssa, mutta ne koskevat vain julkaisemista ja lehtien saatavuutta. Tämän mallin mukaan pääsy tieteellisiin lehtiin ja julkaiseminen on niputettu yhteen sopimukseen. Näin APC-maksut, eli kirjoittajamaksut, eivät jää yksittäisen tutkijan huoleksi, vaan sisältyvät organisaation aineistolisenssiin.

Mitä seuraavaksi?

Jos eurooppalaiset tutkimusorganisaatiot ovat vastanneet julkaisemiseen liittyviin kustannuksiin yhdistämällä tiedelehtiin pääsyn ja avoimen julkaisemisen, suunta Yhdysvalloissa näyttää olevan suurten tilauskokonaisuuksien pilkkominen pienempiin, omalle yliopistolle sopivampiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi State University of New York, johon kuuluu 60 kampusta, on neuvotellut tiedelehtitilauksensa Elsevierin kanssa uudelleen 2 200 lehdestä 248 lehteen. APC-maksut jäävät kuitenkin tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden maksettaviksi. SUNYn ratkaisusta kertoo palvelujohtaja Shannon Pritting.

Eurooppalaiset sopimukset ovat tähän asti olleet ns. transformatiivisia sopimuksia, joiden tavoitteena on siirtyminen avointa julkaisemista kohti ilman että tiedeyhteisölle aiheutuu lisäkustannuksia. Entä seuraava askel? Ruotsissa Bibsam-konsortion näkemys sopimusten tulevaisuudesta on, että transformatiivisista luku- ja julkaisusopimuksista siirrytään puhtaasti julkaisusopimuksiin vuoden 2024 jälkeen. Myös FinELib toteaa tavoitteissaan, että “jatkossa kustantajille maksetaan avoimen julkaisemisen palveluista ja tieteellisten lehtien maksumuurit poistuvat”.

Lue lisää

Kuva: Unsplash/Scott Webb

Sinua saattaisi kiinnostaa myös