Tuore tiekartta kuvaa tutkimuksen pysyvien tunnisteiden kenttää Suomessa ja asettaa askelmerkit niiden käytön ja hallinnoinnin kehittämiselle.
Pysyvät tunnisteet (PID) ovat ajankohtainen aihe, sillä verkossa niistä on selkeää hyötyä. Esimerkiksi DOI-tunnisteen avulla pystyy luomaan pysyviä, yksiselitteisiä ja luotettavia viittauksia sähköisessä ympäristössä. Tutkijalle tunnisteista on myös muuta hyötyä – oman ORCID-tunnisteen avulla tutkijan julkaisutietoja on helppo kerätä ja käyttää uudelleen, esimerkiksi Tiede ja tutkimus -palvelussa.
Itse asiassa brittiläinen selvitys paljasti, että tehokas pysyvien tunnisteiden hyödyntäminen säästää helposti miljoonia, koska tutkimushallinnon ja tutkijoiden työ helpottuu. Kun tieto on yhteentoimivaa ja hyvin linkitettävää, samaa tietoa ei tarvitse naputella moneen kertaan eri järjestelmiin, esimerkiksi rahoitushauissa tai raportoinnin yhteydessä. Ei ihme, että palvelut ja erilaiset ratkaisut kehittyvät nopeassa tahdissa.
Koko järjestelmä toimii kuitenkin paitsi toimivan yhteentoimivuuden myös luottamuksen varassa, kuten Knowledge Exchangen tuore selvitys osoittaa. Tekemisen organisoiminen niin, että toimintamallit ja vastuut ovat selkeitä on erittäin tärkeää, jottei koko idea rapistu ja hajoa. Siksi Suomessa toimiva asiantuntijoista muodostuva PID-verkosto on vastikään julkaissut Kansallisen PID-tiekartan.
PID-työryhmä tekemään kansallista linjausta
Kansainvälisen mallin mukaan myös Suomeen esitetään nyt PID-työryhmää, jonka toimintaan toivotaan eri tahojen sitoutuvan ja tuovan osaamistaan. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on kansallisen PID-linjauksen luominen.
Suomi on digitaalisen transformaation kärkimaita, ja myös pysyvien tunnisteiden alalla maassamme on harvinaisen laaja verkosto ja vahvaa osaamista. Otetaan siitä kaikki hyöty irti myös tutkijoiden parhaaksi!
Lisätietoja:
Teksti: Jessica Parland-von Essen (CSC)
Kuva: Joakim Honkasalo / Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
