Avoimuuden edistäjä: Suomen Metsätieteellinen Seura

Suomen Metsätieteellisen Seuran taival avoimuuden tiellä on alkanut varhain. Seura oli liikkeellä jo 1994, muutama vuosi ennen avoimen tieteen ajatuksia kansainvälisesti käynnistänyttä Budapestin julistusta. Aluksi rakennettiin järjestelmä, jossa julkaistiin tiivistelmät seuran julkaisusarjojen artikkeleista. Koska erityisesti silloinen päätoimittaja Eeva Korpilahti oli sitä mieltä, että tutkitun metsätiedon pitää olla julkista, myös artikkelien kokotekstit laitettiin pian avoimesti saataville PDF-muodossa.

Vielä pitkään avoimen verkkojulkaisun rinnalla säilyi myös julkaisusarjojen maksullinen painettu versio, joka tarjottiin ilmaiseksi seuran jäsenille. 2010-luvun alussa syntyi idea painetusta versiosta luopumisesta ja seuran jäsenistöltä kyselyssä saadun positiivisen palautteen vuoksi idea toteutettiin.

Nygren kannustaa muita tieteellisiä seuroja selvittämään, tukeeko heidän jäsenistönsä avointa julkaisemista. ”Jäsenetuna saatu lehtihän ei oikeastaan häviä, koska lehti on edelleen saatavilla. Metsätieteellisessä seurassa avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei vähentänyt jäsenmääriä. Tietysti seuran pitää myös huolehtia, että jäsenille on tarjolla muutakin sisältöä jäsenmaksunsa vastineeksi kuin vain oma lehti.”

2013 lähtien Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisusarjojen pääasiallinen julkaisuformaatti on ollut HTML-pohjainen verkkosivu. Formaatti mahdollistaa esimerkiksi artikkelien karttakoordinaattien linkitykset Google Mapsiin. HTML-version rinnalla tarjotaan edelleen PDF-versiota, joka on tulostukseen sopivampi muoto.

Monikielistä avointa julkaisemista

Suomen Metsätieteellinen Seura on alusta alkaen huolehtinut myös tieteen ja tutkimuksen monikielisyydestä. Toiminnan alkuvuosina, 1910-luvun alussa, julkaisut olivat tieteenalan silloisten käytäntöjen mukaan saksankielisiä. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksankielisten julkaisujen painaminen kiellettiin Venäjän keisarikunnassa, ja seuran julkaisutoiminta muuttui suomenkieliseksi. Itsenäistymisen jälkeen suomen rinnalle julkaisukieleksi tuli taas saksa, myöhemmin myös ruotsi ja englanti. Onpa seuran historian aikana ehditty julkaista muutama ranskankielinenkin artikkeli.

1994 seura päätti selkeyttää kielilinjaansa ja aiemmin monikielinen Silva Fennica -sarja muuttui pelkästään englanninkieliseksi. Jotta kytkös suomen kieleen ei katkeaisi, rinnalle perustettiin kotimaisilla kielillä tutkimusta julkaiseva Metsätieteellinen aikakauskirja. Yleensä kieli on suomi ja ruotsiksi on julkaistu melko vähän. Näiden kahden julkaisusarjan lisäksi seura alkoi 2005 julkaista Dissertationes Forestales -sarjaa, jossa julkaistaan avoimena väitöskirjojen yhteenveto-osia.

Suomen Metsätieteellisellä Seuralla on tarkkaan harkitut lisenssilinjauksensa. Kun julkaisujen lisensoimista aloitettiin, seuran julkaisuissa käytettiin jonkin aikaa itse laadittua lisenssiä, mutta pian siirryttiin standardeiksi nousseisiin CC- eli Creative Commons -lisensseihin. Silva Fennicassa ja Metsätieteen aikakauskirjassa käytössä on CC BY-SA -lisenssi, joka huolehtii pelkkää CC BY -lisenssiä paremmin artikkelien jatkokäytön avoimuudesta, mutta ei estä esimerkiksi artikkelien hyödyntämistä kaupallisten metsäyhtiöiden asiakaslehdissä. Dissertationes Forestales -sarjassa on yliopistojen kanssa päätetty käyttää CC BY-NC-ND -lisenssiä, jotta väittelijöiden tekstit ovat hyvin suojattuja.

Metsätiedettä yhteiskuntaan

Suomen Metsätieteellinen Seura järjestää joka vuosi Metsätieteiden päivät. Metsämiesten säätiöltä saatavan rahoituksen turvin pääsy tapahtumaan on pystytty pitämään maksuttomana. Näin uusinta tietoa metsäntutkimuksesta on saatavilla kaikille halukkaille. 

Kaikille yhteisen ohjelman lisäksi päivillä omia rinnakkaissessioitaan järjestävät myös seuran tieteenalaklubit: Metsäbiologian kerho, Metsäekonomistiklubi, Metsänhoitoklubi, humanistis-yhteiskuntatieteellinen Metsäsuhdeklubi, metsätalouden suunnittelun Taksaattoriklubi ja esimerkiksi logistiikkaa käsittelevä Teknologiklubi. Klubien sessiot ovat kaikille avoimia.

Metsätieteen päivien yhteinen osuus on videoitu 2010-luvun puolivälistä lähtien. Pandemian vuoksi tilaisuus järjestettiin 2020 ja 2021 avoimena webinaarina, johon kuitenkin vaadittiin ennakkorekisteröitymistä mahdollisten häiriötapausten välttämiseksi. 2022 Metsätieteen päivät järjestettiin hybridinä.

Seura on järjestänyt myös muita tilaisuuksia, joissa on erityisesti keskitytty avoimeen tieteeseen. Yhdessä nuorille tutkijoille suunnatussa tapahtumassa käytiin läpi avoimen tieteen perusteita ja erityisesti avointa julkaisemista. Tohtoriopiskelijoilla oli myös mahdollisuus saada tilaisuudesta opintosuorituksia, jos he kirjoittivat siitä raportin. Toisessa tilaisuudessa taas käytiin läpi datan avoimuuden kysymyksiä ja datan avaamisen hyötyjä erityisesti metsätieteessä.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Seuraavana suurena haasteena Suomen Metsätieteellisen Seuran matkalla avoimempaan tieteeseen on datan avoimuuden huomioiminen seuran julkaisuissa. Tarkoituksena on 2024 alusta vaatia artikkelin pohjana olevan datan avaamista, jos avaaminen vain on mahdollista. Jo nyt seurassa on huomattu, että uudistuksen valmistelu vaatii paljon enemmän valmistelua kuin avoimeen julkaisemiseen siirtyminen. ”Julkaisemista teimme jo muutenkin, mutta nyt on pitänyt miettiä datan avaamisen hyviä käytänteitä, joihin kirjoittajia opastamme”, Pekka Nygren kertoo.

Datan avaamisessa on usein sallittava erilaisia poikkeuksia, koska kaikkea tutkimusdataa ei voi avata. Sama pätee myös metsätieteessä, Nygren mainitsee. ”Kuten kaikessa biologiassa, metsätieteessä ei jaeta avoimesti uhanalaisten eliöiden paikkatietoja. Metsätieteen erikoisuutena on, ettei koealojen paikkatietoja avata, jotta niitä ei hoidettaisi tavallisesta poikkeavalla tavalla. Lisäksi metsätieteessäkin tutkimusdataan saattaa sisältyä henkilötietoja, joita ei tietenkään avata.”

Tulevaisuuden suunnitelmissa seuralla on myös edetä Center for Open Sciencen lehtien läpinäkyvyyskäytänteiden tasoilla. Tällä hetkellä seuran julkaisusarjat ovat tasolla 1, jossa suositellaan tiettyjen tutkimusdatan ja -menetelmien viittauskäytäntöjen noudattamista, aineistojen, datan ja koodien avaamista sekä tutkimusten etukäteisrekisteröintejä. Tavoitteena on nousta osin tasolle 2, jossa viittausstandardeista sekä aineistojen ja koodien avoimuudesta tulee pakollisia.

Teksti: Ilmari Jauhiainen