Asiasanahaku

Vuoden 2024 valtionpalkintojen saajia esittelevässä sarjassamme ovat vuorossa Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, jotka ovat valokuvanneet suomalaista metsää kolmen vuosikymmenen ajan.

Tutkijat Ilmari Käihkö ja Oula Silvennoinen keskustelevat Turun kirjamessuilla 6.10.2024

Lapset osoittavat suurta kiinnostusta muinaisaikoja kohtaan. Andreas Koivisto ja Tom Björklund saivat tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksesta Ikikallion tarinoita.

Vuoden 2024 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajia yhdistää syrjään jääneiden aiheiden esiin nostaminen, luutuneiden asenteiden ravistelu ja kansainvälisen näkökulman tuominen suomalaiseen julkisuuteen.

Lastensuojelusta puhuvat somessa kaikki muut paitsi sosiaalityöntekijät, sanovat Camilla Jokela ja Maija Haapala. TikTok-tilin pyörittäjät toivovat, että lastensuojelun viestintää ja yhteydenottokanavia mietittäisiin nuorten näkökulmasta.

Professori Maria Lähteenmäki on tutkinut rajaseutuja vuosikymmenet. Arkistojakso Karjalassa johti Äänisen ahvenilla sinetöityyn ystävyyteen ja palkittuun tutkimukseen.

Zacharias Topelius Skrifter -kirjoituskokoelma kokoaa, selittää ja säilyttää kirjailijan tuotannon tulevaisuuden lukijoille. Samalla sen tekijät kehittivät digitaalista tiedonjulkistamista esimerkiksi käyttöliittymän muodossa.

Kymmenvuotias Faktabaari-verkkomedia auttaa yleisöä navigoimaan digiajan epäluotettavassa informaatiossa. Sota on tuonut nostetta faktantarkistukselle, mutta Faktabaari kaipaa medioita mukaan yhteistyöhön.

Uran johtotehtävissä tehnyt Hannu Laakso hyppäsi oravanpyörästä ja alkoi tehdä luontokuvakirjoja lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että uudesta sukupolvesta tulisi paremmin luontoa huomioivia päättäjiä.

Minna Sarantola-Weiss loi tietokirjallaan kokonaiskuvan vahvojen mielikuvien 1980-luvusta. Vaikka aikakautta muistellaan usein 1990-luvun laman läpi, sitä kuvaa moninaisuuden idea, kuten miehen mallin vapautuminen ja aktivismi.