Viesti ja vaikuta -webinaarissa paneuduttiin tiedekirjoittamiseen ja vaikuttamiseen

13.11.2020
Paperista muodostettu vihreä puhekupla, jonka keskellä kolme keltaista paperipalloa.

Viesti ja vaikuta -webinaarissa pohdittiin muun muassa tiedeyhteisön merkitystä, yleistajuisen kirjoittamisen niksejä sekä tieteellisen kirjoittamisen ihanuutta ja kurjuutta.

Alue- ja ympäristötutkimuksen seura AYS sekä Versus-verkkojulkaisu järjestivät tiedeviestintää ja vaikuttamista käsittelevän ”Viesti ja vaikuta: Suomenkielinen julkaiseminen” -webinaarin torstaina 12. marraskuuta. Webinaari oli osa ”Viesti ja vaikuta” -tiedeviestinnän tapahtumasarjaa, joka puolestaan on osa Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 50. juhlavuoden ohjelmaa. Weninaaritallenteet ovat katsottavissa Versus-verkkojulkaisun sivulla.

Tiedeyhteisön tärkeys

Tampereen yliopiston Ympäristökasvatuksen professori Kirsi Pauliina Kallio pohti esityksessään muun muassa sitä, miten tiedeyhteisö määritellään ja kuka voi osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.

Tiedeyhteisön voi nähdä sekä monimittakaavaisena että monialaisena käsitteenä, mutta yksinkertaistettuna tiedeyhteisö on yhteiskunnan tutkimuksellinen osa.

Ennen kuin tutkijan kirjoittamasta tekstistä on tullut tieteellinen julkaisu, prosessissa on tarvittu paljon akateemista vapaaehtoistyötä. Esimerkiksi tieteellisiin journaaleihin lähetettyjen käsikirjoitusten vertaisarviointi perustuu tutkijoiden tekemään vapaaehtoistyöhön. Ilman tiedeyhteisöä ei siis syntyisi ainuttakaan julkaisua!

Miten sitten nuoret tutkijat ja opiskelijat voisivat osallistua yhteiskunnassa vaikuttavaan tieteeseen? Kallion mukaan osallistuminen perustuu suuresti vapaaehtoistyöhön ja edellyttää omaa aktiivisuutta. Akateemisen vapaaehtoistyön tuoma anti onkin lähinnä sisällöllistä, mutta joskus sen kautta voi aueta myös esimerkiksi työmahdollisuuksia.

Kallio korosti, että yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus on osa kaikkea yliopistojen toimintaa. Siksi myös opiskelijoiden ottaminen mukaan tiedeyhteisön toimintaan varhaisessa vaiheessa on äärimmäisen tärkeää.

Yleistajuisen tiedekirjoittamisen niksit ja hyödyt

Laura Kippola Versus-verkkojulkaisusta antoi vinkkejä populaariin tiedekirjoittamiseen.

Miksi tieteestä ylipäätään kannattaa kirjoittaa yleistajuisesti? Kippolan mukaan yleistajuinen kirjoittaminen lisää tiedon vaikuttavuutta ja tuo enemmän näkyvyyttä sekä itselle, työlle että koko tieteenalalle. Myös luotettavan tiedon tarjoaminen lukijoille voi toimia motiivina yleistajuiselle kirjoittamiselle.

Toimivan yleistajuisen tiedetekstin kirjoittamisessa on hyvä pitää lukija mielessä ja miettiä, kenelle tekstiä on kirjoittamassa. Vaikka tieteelliset tulokset usein ovatkin monimutkaisia ja -ulotteisia, yleistajuisessa tekstissä pitää fokusoida ja rajoittaa tekstin ydinviestit yhteen, korkeintaan kahteen. Visuaalisten materiaalien, kuten kuvien, taulukoiden ja karttojen käyttö auttaa selkeyttämään viestiä.

Verkossa toimivia populaareja tiedejulkaisuja, joille tekstiään voi tarjota, löytyy esimerkiksi Tutkitusti-verkostosta. Julkaisujen toimittajat ja editorit auttavat tekstin hiomisessa.

Tieteellisen kirjoittamisen ihanuus ja kurjuus

Koneen säätiön kokenut tutkija Minna Santaoja Turun yliopistosta puhui tieteellisen kirjoittamisen ihanuudesta ja kurjuudesta. Santaojan mielestä kirjoittamiseen liittyy paljon myyttejä, joita hän haluaa murtaa. Moni saattaa esimerkiksi luulla olevansa ainoa surkimus, jolla kirjoittaminen ei suju, koska kirjoittamisen vaikeuksista ei akateemisessa kulttuurissa ole tapana laajasti puhua.

Tieteellinen kirjoittaminen on sosiaalista, koska kirjoitusprosessissa on aina henkisesti mukana suuri joukko muita, kuten työn mahdolliset arvioijat ja lähdeteosten kirjoittajat. Muiden reaktioiden miettiminen jo kirjoitusvaiheessa saattaa vaikeuttaa kirjoittamista. Tieteellinen kirjoittaminen on myös yksinäistä, jolloin oman työn ohjaus voi aiheuttaa haasteita.

Hankaluuksien vastapainoksi Santaoja pohti myös tieteellisen kirjoittamisen ihanuuksia, joista voi ammentaa voimaa kirjoittamisen tuntuessa hankalalta. Mikä minua motivoi, miksi teen tutkimustyötä? Tutkijan työ antaa mahdollisuuksia omannäköisen työnkuvan rakentamiseen. Tieteellisen kirjoittamisen formaattikaan ei ole niin ahdas kuin ajatellaan: siinä on tilaa monenlaisille äänille. Kirjoittaminen on elinikäistä oppimista, koska kirjoittajana voi aina kehittyä.

Kirjoittamista voi kesyttää esimerkiksi pitämällä tutkimuspäiväkirjaa, sillä usein kirjoittamisen ongelmat ratkeavat kirjoittamalla. Myös vertaistuesta, kuten esimerkiksi Zoomissa tapaavista Shut Up & Write -ryhmistä (englanniksi) voi saada apua. Tarjolla on myös monenlaisia kirjoitusoppaita, jotka ovat parhaimmillaan erittäin hyödyllisiä. Santaoja kuitenkin varoitti putoamasta oppaiden lukemisen sudenkuoppaan: jospa luen vielä yhden oppaan ja aloitan kirjoittamisen vasta sen jälkeen.

Jos tieteellinen kirjoittaminen tuntuu vaikealta, se on vain hyvä asia! Santaoja nimittäin painotti, että tieteellinen kirjoittaminen on vaikeaa ja sen kuuluukin olla vaikeaa. Jos kuka tahansa osaisi kirjoittaa tieteellistä tekstiä, ei tutkijoita tarvittaisi mihinkään.

Lisää viestintää ja vaikutusta helmikuussa

”Viesti ja vaikuta” -tiedeviestinnän tapahtumasarja jatkuu helmikuussa 2021 kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimella toisella webinaarilla. Aiheina torstaina 18.2.2021 klo 14-16 ovat infografiikoiden ja podcastien teko sekä toimitustyö ja verkkotaitto. Lisätietoa ja ilmoittauminen tulossa ensi vuoden puolella, kannattaa seurata Versuksen Tapahtumat-sivua ja someviestintää.

Kuva: Volodymyr Hryshchenko/Unsplash

Sinua saattaisi kiinnostaa myös