Tietojen saanti on Euroopan unionissa perusoikeus. Tämän perusoikeuden merkityksen ymmärrämme silloin, kun tietomme paljastuvat vääriksi, epätäsmällisiksi tai riittämättömiksi.
Vaihtoehtoisten totuuksien aikana on yhä tärkeämpää päästä reaaliaikaisesti luotettavaan tietoon.
Tärkeä osa Euroopan laajuista tietojen saatavuuden lainsäädäntökehystä on kesällä uudelleenlaadittu julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva EU:n direktiivi (ns. PSI-direktiivi), uudelta nimeltään Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä. Direktiivi annettiin 20. päivänä kesäkuuta 2019.
Vanha, viisitoista vuotta voimassa ollut PSI-direktiivi edisti osaltaan julkisen sektorin hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttöä ja yhdenmukaisti tiedon avaamisen periaatteita ja käytäntöjä EU-jäsenvaltioissa. Kuitenkin julkisen sektorin tietoresurssien hyödyntämistä koskevat säännöt ja käytännöt vaihtelevat edelleen jäsenvaltioiden välillä. Niinpä komissio esitti direktiivin uudistamista ja samalla direktiivin soveltamisalan laajentamista uusiin tietoaineistoihin sekä toimijoihin.
Säädöstekstiin nyt tehdyillä muutoksilla pyritään luomaan Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle suotuisa säännösympäristö julkisen sektorin tuottaman tiedon täysimääräiseen hyödyntämiseen. Muutokset keskittyvät:
- reaaliaikaisen pääsyn tarjoamiseen dynaamiseen dataan asianmukaisilla teknisillä menetelmillä
- arvokkaan julkisen tiedon tarjonnan lisäämiseen uudelleenkäyttöä varten
- puuttuminen uusien yksinoikeusjärjestelyjen muotojen syntymiseen
- marginaalikustannusten perimistä koskevasta periaatteesta tehtävien poikkeusten käyttöön
- PSI-direktiivin ja eräiden siihen liittyvien säädösten välisen suhteen täsmentämiseen.
Uudistus vaikuttaa onnistuneelta. Jäsenvaltioille annetaan tehtäväksi toteuttaa käytännön järjestelyt. Näitä ovat muun muassa tietoverkon välityksellä saatavilla olevat luettelot tärkeimpien tietoaineistojen sisällöistä (metatietokatalogit). INSPIRE-direktiivin toimeenpano antaa hyvän esimerkin siitä, miten julkaistut asiakirjat ja niihin liittyvä metatieto saatetaan avoimessa, koneluettavassa ja yhteentoimivassa muodossa saataville. Uudistetussa direktiivissä API-rajapintojen avulla pyritään varmistamaan dynaamisen datan saatavuus. Mahdollisuuksien mukaan rajapintojen tulisi olla avoimia. Niiden toimivuus vaati unionin laajuista vähimmäistason vaatimusten yhdenmukaistamista tekniikan haasteisiin vastaamiseksi. Komissio on lisäksi kannattanut avoimen datan kypsyysarvioinnin kehittämistä parantamaan käytäntöjä koskevan tiedon saatavuutta jäsenmaissa. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi edistettävä julkisen sektorin tietojen pitkäaikaista saatavuutta uudelleen käytettäväksi.
Tutkimustieto nousee esiin omana selkeänä kokonaisuutenaan. Tutkimustiedon uudelleenkäyttöön on kiinnostusta ja mahdollisuuksia myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Tutkimustietoon sisältyvät tilastot, koetulokset, mittaukset, kenttätyön yhteydessä tehdyt havainnot, kyselytutkimusten tulokset, haastattelutallenteet ja kuvat. Siihen sisältyvät myös metadata, spesifikaatiot ja muut digitaaliset objektit. Tutkimustiedon avoimen saatavuuden ohella pyritään varmistamaan, että tiedonhallinnan suunnittelusta tulisi tieteellinen vakiokäytäntö, ja tukemaan tutkimustiedon löydettävyyttä, saatavuutta, yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä ns. FAIR-periaatteiden mukaisesti. Mitä FAIR-periaatteet tulevat merkitsemään käytännössä, siihen antaa merkittävän vastauksen European Open Science Cloud (EOSC) -hankkeen Executive Boardin alainen FAIR-työryhmä, jossa Suomen edustajana on Juuso Marttila Jyväskylän yliopistosta.
Direktiivin perustelutekstissä todetaan, että on asianmukaista asettaa jäsenvaltioille velvollisuus hyväksyä julkisrahoitteisen tutkimustiedon avoimen saatavuuden toimintapolitiikat sekä varmistaa, että kaikki tutkimusta harjoittavat ja tutkimusta rahoittavat organisaatiot noudattavat syntyviä toimintapolitiikkoja. Nykyiset organisaatioiden avoimuuden politiikat, datapolitiikat ja muut linjaukset, ohjeet ja suositukset täytyy päivittää tulevien toimintapolitiikkojen mukaisiksi.
Moni asia on vielä auki käytännön toimeenpanossa. EU-tason PSI-työryhmä kokoontunee ensimmäisen kerran aikaisintaan lokakuun alussa, ja Suomen kansallinen työryhmä pyritään saamaan käyntiin samoihin aikoihin. Ratkaistavana on vielä muun muassa se, tuleeko implementointiin jäsenvaltioiden yhteinen malli vai edetäänkö kansallisin ratkaisuin. Koska tarvitaan sekä sääntely- että toiminnallisia muutoksia varsin monella hallinnonalalla, kansallista toimeenpanoa koordinoi valtiovarainministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriölle tulee velvoitteita oman toimialansa osalta. Tiedonhallintalaki tulee voimaan 1.1.2020, joka sekin liittyy julkisen sektorin tiedon hallintaan, avoimeen dataan ja julkisen sektorin tiedon uudelleenkäyttöön. Tiedonhallintalain tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen.
Tositoimiin siis päästään, kun EU-tason ja kansallinen toimeenpanosta vastaava työryhmä pääsevät käyntiin.
Uudistuksen kautta tutkimustoimijan oikeusvarmuus kasvaa. Se ei ole pieni asia.
- Euroopan unionin virallinen lehti 26.5.2019
- VM:n neuvotteleva virkamies Riitta Autere
Teksti: Pirjo-Leena Forsström (CSC)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
