Cupore julkaisi kesäkuussa 2025 raportin tieteellisen tutkimuksen tekijänoikeuskysymyksistä. Tutkimuksessa tulee esiin tutkijoiden epätietoisuus vaikeiden kysymysten äärellä.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimushanke oli osa Suomen tekijänoikeusjärjestelmän säännöllistä arviointia. Kaksivuotisen hankkeen loppuraportin tulosten pohjana oli asiantuntijahaastatteluita sekä tutkijoille suunnattu kysely. Kyselyyn vastanneet 302 tutkijaa edustavat pientä otosta koko suomalaisesta tutkijakunnasta, mutta antavat jonkinlaista osviittaa siitä, minkälaisten tekijänoikeuskysymysten kanssa tutkijat painivat.
Hankala tekijänoikeus
Selkeänä trendinä tutkijoiden vastauksissa nousee esiin epätietoisuus. Esimerkiksi humanististen alojen tutkijat olivat epävarmoja, saavatko he siteerausoikeuden nojalla käyttää toisten tekemiä kuvia tai laulujen sanoituksia omissa julkaisuissaan. Epätietoisuutta lisäsi se, että tieteellisiä artikkeleita julkaistaan usein kansainvälisissä lehdissä, joissa noudatetaan tekijänoikeuskysymyksissä toisten maiden lainsäädäntöä.
Tutkimusaineistojen kohdalle tutkijat kokivat eniten haasteita tietosuojakysymyksissä, mutta myös tekijänoikeus synnytti kiperiä kysymyksiä etenkin ihmistieteissä. Tutkijat olivat tietoisia, että muiden tekemiä CC-lisensoituja aineistoja voi hyödyntää myös omassa tutkimuksessa, mutta epätietoisuus esimerkiksi sosiaalisesta mediasta kerättyjen aineistojen tekijänoikeuksista oli saanut tutkijoita jättämään nämä aineistot tutkimuksensa ulkopuolelle. Hämmennystä aiheutti myös kysymys, saako tekijänoikeuden alaisia tutkimusaineistoja säilyttää tutkimuksen jälkeen jollakin alustalla.
Tutkimukseen vastanneet tutkijat kokivat, että hankalista tekijänoikeuskysymyksistä ei ollut tarjolla tarpeeksi koulutusta tai ohjeita. Yhtenä tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että tekijänoikeuskoulutuksen määrää pitäisi lisätä. Lisäksi tarpeen olisi tutkimuksen mukaan kehittää yhteisiä vastauksia kimurantteihin ongelmiin ja perustaa tutkimuksen tekijänoikeuskysymyksiin kansallinen help desk -palvelu.
Tutkimusjulkaisemisen ongelmat
Cuporen tutkimuksessa nousi esiin tutkimusjulkaisujen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Erityisesti pienemmissä tutkimusorganisaatioissa toimivat tutkijat olivat kohdanneet haasteita saada tarvitsemiaan julkaisuja käyttöönsä. Jotkkin tutkijat mainitsivat turvautuneensa lopulta julkaisujen etsimiseen laittomista lähteistä.
Suurin osa tutkimukseen vastanneista tutkijoista koki tutkimusjulkaisujen avoimuuden tärkeäksi aiheeksi. Erityisesti luonnontieteellisellä ja teknisellä alalla rahoittajat useimmiten jo edellyttivät tutkimustulosten avointa saatavuutta. Avaamisen esteenä nähtiin kuitenkin kohtuuttomat kirjoittajamaksut. Osaa tutkijoista huoletti myös, että kustannussopimukset veivät heiltä liikaa oikeuksia omiin julkaisuihinsa.
Rinnakkaistallennuksen mahdollisuus mietitytti vastaajia. Tutkijat eivät aina olleet tietoisia, oliko heillä oikeutta rinnakkaistallentaa lehdissä julkaistuja artikkeleitaan. Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä oli, että mahdollisuutta kirjata rinnakkaistallennusoikeus tekijänoikeuslakiin pitäisi selvittää. Lainsäädäntöä mahdollisesti uudistettaessa pitäisi kuitenkin huomioida tutkijoiden tosiasialliset mahdollisuudet rinnakkaistallentamiseen ja kustantajien oikeudet sekä määritellä tarkkaan, mihin julkaisuihin rinnakkaistallennusoikeutta voitaisiin soveltaa.
Tekoälyn haasteet
Tutkijoiden vastauksista nousivat esiin myös tekoälyyn liittyvät kysymykset. Suuri osa vastanneista ei eivät olleet varmoja, milloin olisi tekijänoikeuden kannalta sallittua julkaista tekoälyn tuotoksia. Epäselvyyttä herätti myös kysymys siitä, milloin tekijänoikeudella suojattuja teoksia saa käyttää tekoälymallien kouluttamiseen.
Tekoälyn käyttö on keskeinen huolenaihe myös tiedejulkaisemisessa. Cuporen tutkimuksen mukaan kustantajat voisivat periaatteessa suostua myymään julkaisujaan tekoälymallien koulutukseen, kunhan hinnoista ja oikeuksista sovitaan. Näin tulisi huolehtia, että koulutusaineiston tekijät saisivat ansaitsemansa kunnian.
Koska tekoälyn kehitys on nopeaa, tutkimuksen johtopäätöksissä peräänkuulutetaan kansallisten ja organisaatiotasoisten ohjeistusten laatimista. Tekoäly voi parhaimmillaan avata tutkimusyhteisölle mahdollisuuksia uudenlaisiin innovaatioihin, mutta sen käytön vastuullisuus tulee turvata.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
