Avoin tiede ja tutkimus -hanke

Avoin tiede ja tutkimus -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.

ATT-hanke pohjautuu laajapohjaiseen ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien yhteistyöhön. Hanke toteutetaan yhteistyössä mm. Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen ja valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelman kanssa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion tutkimuslaitosuudistuksesta ja -rahoituksesta on päätetty myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotisen kehittämisprosessin käynnistämisestä. Tämän useita hallinnonaloja koskevan prosessin koordinaatiovastuu on opetus- ja kulttuuriministeriöllä.

Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Sen avulla tutkimuksen tulokset ovat nopeasti muiden tutkijoiden saatavilla, mikä säästää resursseja, edistää tieteen korkeaa laatua ja mahdollistaa uusien tutkimuskysymysten nousun. Avoin tiede ja tutkimus innostaa kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä mahdollistaa uusia oivalluksia ja tuottaa arvokasta ymmärrystä. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Tämä edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat strategiaryhmä sekä asiantuntijaryhmä. Strategiaryhmän puheenjohtaja on opetusneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Strategiaryhmän ja asiantuntijaryhmän määräaika on 31.12.2017.

Lisätietoja:

Askeleittain yhdessä kehittäen suomalaisen tiedeyhteisön parhaaksi

Riitta Maijala (ATT-hankkeen strategiaryhmän puheenjohtaja hankkeen alusta 2014 toukokuuhun 2016 saakka)

Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeessa perusperiatteena on, että "norsunkin voi syödä kun sen tekee paloittain".  Tämä norsu on maailmalla nopeaa vauhtia kehittyvä ja jatkuvasti muuntautuva avoimen tieteen megatrendi, jonka digitalisaatio on mahdollistanut. Avoin tiede voi nostaa tutkimuksen laatua, toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä osallistaa kansalaiset tieteen tekemiseen. Lupauksia on siis monia, mutta ne eivät realisoidu ilman toimintatapojen merkittävää muutosta.

Suomessa emme ole jääneet ihmettelemään avoimen tieteen kehittymistä vaan jo vuosikymmenen ajan aktiivisesti keskustelleet ja kehittäneet omia valmiuksiamme, jotta muutos voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Vuosina 2014-2017 ATT-hanke tarjoaa kansallisella tasolla foorumin, jossa avoimen toiminnan periaatteiden mukaisesti kehitetään palveluita, infrastruktuureita, koulutusta ja toimintamalleja, asetetaan kansallisia tavoitteita ja tuetaan tutkimusyhteisöjen kulttuurin muutosta avoimen tieteen haltuunottamiseksi.

Inkrementaalisten, samaan strategiseen tavoitteeseen tähtäävien toimien kautta ja jatkuvan kehittämisen periaatteiden pohjalta tämän hankkeen tavoitteena on tarjota suomalaiselle tutkimusyhteisölle koko tutkimusprosessin kattavasti kaikki se tuki ja palvelu, jota se avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti toimimiseen tarvitsee.

Kehitystyö pohjautuu tutkimusprosessin eri vaiheisiin, joihin kuhunkin tuotetaan palveluita esim. datan avaamiseksi, sen pitkäaikaissaatavuuden turvaamiseksi tai avointen julkaisujen rinnakkaistallentamiseksi.  Tavoitteena on, että tutkimustyötä tekeville tuotetaan juuri ne palvelut, joita hän haluaa, silloin kun hän haluaa ja juuri sillä tasolla mikä hänelle silloin on tarpeen. Siksi palveluntuotannossa lähtökohtana on ollut tukea sekä kansallisten että paikallisten palvelujen kehittämistä ja luoda tapoja jakaa jo syntyneitä hyviä käytäntöjä.

Tämän lisäksi on tärkeää löytää ne asiat, jotka standardoimalla työ helpottuu. Siksi on mm. määritelty käsitteitä, rakennettu avoimen tieteen ja tutkimuksen käsikirjaa, tuotettu metadatakatalogi ja parhaillaan määritellään kokonaisarkkitehtuuria.  Parhaillaan käynnistyvä koulutustarjonta tukee myös tätä tavoitetta.

Jotta toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää, ATT-hankkeessa on mukana myös seuranta – ja arviontityökaluja. Näistä vuosittain toistettava organisaatioiden avoimuuden kypsyysasteen mittaus on maailmallakin ainutlaatuinen tapa sekä arvioida muutoksen suuntaa että samalla tukea toiminnan kehittymistä nostamalla esille keskeisiä kehityskohteita.

Työn organisoitumisen perusperiaatteina on osallistavan ja tutkimusyhteisön tarpeista lähtevän, koko tutkimusprosessin huomioiva ja jatkuvaan parantamiseen kohdistuva kehitystyö, jossa tilanteen seurantatulosten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia tai nostetaan esille uusia kehittämiskohteita.  Vastuuta on siksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriöllä, korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla, tutkimus- ja tukihenkilöstöllä, tutkimusrahoittajilla että yksittäisillä toimijoilla. Paras tulos työstä saadaan, kun jokainen omassa toimintaverkostossaan vie asioita eteenpäin ja toisaalta nostaa esiin kansallisen tason keskusteluun tunnistettuja kehitystarpeita.

ATT-hankkeen asiakkaita ovat kaikki tutkimusjärjestelmän toimijat. Onnistumista mitataan sillä, kuinka arkipäiväiseksi asiaksi avoimuus on muodostunut, olipa kyse sitten yksittäisestä tutkijasta, IT:stä,  kirjastotoiminnasta, tutkimusorganisaatiosta tai tutkimusrahoittajan hakuilmoituksista.