Yhteisluominen

22.5.2018
Ihmisiä ja värikkäitä muistilappuja.

Yhteisluominen on tärkeä osa avointa tiedettä.

Yhteisluominen – co-creation on päivän sana tieteellisessä tutkimuksessa. Se on esimerkiksi yksi kantavia periaatteita Helsingin yliopistoon hiljattain perustetun HELSUS-kestävyystieteiden instituutin toiminnassa. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvottelukunnan rahoittamissa hankkeissa yhteisluominen on niin ikään keskeinen tavoite. Eikä ihme. Jos ajatellaan ihmiskunnan suuria haasteita, kuten ilmastonmuutos, ikääntyminen, biodiversiteettikato, muuttoaallot, eihän niitä kukaan yksittäinen toimija voi ratkoa. Tarvitaan paljon tutkimusta, poliittista tahtoa, ihmisten innostusta ja sitoutumista, rahoitusta ja mielikuvitusta.

Tästä avautuu peli, jossa instituutioiden perinteiset raja-aidat murtuvat. Tieteen näkökulmasta muutos tuo mukanaan uudenlaisia pelinavauksia, jossa tutkimuksen rooli voi olla tiedontuotannon lisäksi kansainvälisten verkostojen rakentamisessa, yhteiskunnalliseen vuoropuheluun osallistumisessa, aloitteen tekijänä uusille rohkeille ja riskialttiille investoinneille, joissa tutkimuksen ja yhteisluomisen keinoin pyritään aikaan saamaan muutosta yhteiskuntaan.

Tutkija Mikko Rask on yksi kirjoittajista Public Participation, Science and Society: Tools for Dynamic and Responsible Governance of Research and Innovation -kirjassa (Routledge, 2018, https://bit.ly/2zNSGir). Kirjassa käsitellään uusia tapoja järjestää tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelu ja edistää avointa tiedettä. Tutkittavana on 38 esimerkkitapausta kansalaistieteestä, joukkoistamisesta, ennakoinnista ja osallistuvista deliberaatiohankkeista. Kirja on ajankohtainen johdanto tieteeseen liittyvään 'public engagement' -toimintaan. Se tarjoaa esimerkkejä alan parhaista käytännöistä, evidenssiä toiminnan politiikkavaikutuksista, keskustelua haasteista sekä selkeät kriteerit siitä, miten toimintaa voidaan arvioida.

Vaikuttaa siltä, että yhteisluominen on tullut pysyväksi osaksi tieteentekoa, joskaan sen lopullisia vaikutuksia siihen minkä näköiseksi tiedeinstituutiot tulevat muuttumaan ei ole vielä koettu. "Yhteisluomisen politiikat" –tutkijaseminaarissa (https://blogs.helsinki.fi/yhteisluomisenpolitiikat/) keskustellaan muutoksen suunnista, uusista tuulista ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.

Yhteisluominen (tai suomeksi myös yhteiskehittäminen) on myös Liikutu tiedosta tapahtuman aihe. Helsingissä Tieteiden talolla 22.5.2018 järjestettävään tapahtumaan voit ilmoittautua täältä: http://liikututiedosta.fi/

Kuva: UX Indonesia / Unsplash

Sinua saattaisi kiinnostaa myös