Vastuullinen avoin tiede

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tutkimuksen perusarvoja. Niihin on viitattu myös hyvän tieteellisen käytännön kohdassa 2:

"Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa." 

Mitä nämä arvot tarkoittavat tieteessä on valtavassa murroksessa. Murroksen aiheuttavat sekä yleinen sosiaalinen muutos avoimuuteen sekä teknologian mahdollistama tiedon ja datan jakaminen laajasti. Tiedeyhteisön pitää miettiä mitä avoimuus nyt tarkoittaa ja erityisesti mitä on avoimuus osana vastuullista tiedettä. Voidaan myös kysyä onko tiede vastuullista, jos se ei ole avointa? Ja toisaalta onko avoimuus oleellinen osa vastuullisuutta?

Tieteen vastuullisuutta voidaan pohtia monesta näkökulmasta. Uusi vastuullinentiede.fi -sivusto kokoaa suomalaisen tiedemaailman osaajien näkemyksiä ja ohjeita siitä miten vastuullisuus jalkautuu kaikkien niiden arkeen, jotka ovat osana tutkimusta.

Vastuulliseen avoimeen tieteeseen kuuluu myös uusien tutkimuskysymysten ja tutkimusmetodologioiden ymmärtäminen vastuullisuuden ja avoimuuden kautta. Yksi haastava kysymys on sosiaalisessa mediassa tehtävästä tutkimuksesta. Salla-Maaria Laaksonen pohtii artikkelissaan tutkijan vastuuta ja toteaa viisaasti: "Aineistojen vapaa saatavuus ei kuitenkaan poista eettisen pohdinnan tärkeyttä."

Tekijyys on yksi kiperistä tutkimuseettisistä kysymyksistä. Vastuullinentiede.fi sivustolla esimerkiksi Heidi Laine pohtii artikkelissaan miten kirjoittajuus määrittyy ja mitä se merkitsee kun "artikkelikäsikirjoitusta työstetään julkisesti verkkoselaimessa toimivassa tekstieditorissa, jossa kuka tahansa asetetut minimikriteerit täyttävä henkilö voi osallistua työhön ja tulla nimetyksi yhdeksi kirjoittajista." Artikkelissa on esimerkkejä siitä miten tekijyyteen liittyvät eettiset haasteet voidaan erilaisissa tilanteissa ratkaista. 

Ja kun työ on tehty ja asiasta keskustellaan avoimesti, on hyvänä ohjenuorana Tiedeviestinnän suositukset (2018). Tiedeviestintä, vaikka se olisi kuinka taitavaa ja vastuullista, ei kuitenkaan takaa, ettei tutkija joudu jopa vihapuheen kohteeksi. Maija Töyry toteaa artikkelissaan että "Vihapuheen kohtaaminen ja torjunta on työsuojeluasia, ei yksittäisen tutkijan henkilökohtainen ongelma ja häpeä". Yhteisönä olemme vahvempia kuin yksin myös vihapuheen suhteen.

Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistushttp://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Lue Salla-Maaria Laaksosen artikkeli: https://www.vastuullinentiede.fi/?q=fi/tutkimusty%C3%B6/taitavasti-eettist%C3%A4-verkkotutkimusta

Lue Heidi Laineen artikkelihttps://www.vastuullinentiede.fi/?q=fi/julkaiseminen/tieteellisen-artikkelin-avoin-yhteiskirjoittaminen

Lue artikkeli Tiedeviestinnän suosituksista: https://www.vastuullinentiede.fi/?q=fi/julkaiseminen/viesti-rohkeasti-vaikuta-vastuullisesti-tiedeviestinn%C3%A4n-suositukset

Lue Maija Töyryn artikkeli: https://www.vastuullinentiede.fi/?q=fi/julkaiseminen/tutkija-vihapuheen-kohteena