Maailma avoimeksi: OE Global 2019

Avoimen oppimisen OE Global -konferenssissa Milanossa, 26.-28.11.2019, juhlittiin UNESCOn yleiskokouksen juuri hyväksymää suositusta avoimista oppimateriaaleista. Keskustelua herätti myös avoimen oppimisen suhde muihin avoimuuden muotoihin.

Avoimen oppimisen linjaustyö

Globaalin avoimen oppimisen yhteisön vuosien mittaisessa työssä päättyi yksi vaihe, kun UNESCO hyväksyi uuden suosituksen avoimista oppimateriaaleista 25.11.2019. UNESCOn suosituksella on viisi konkreettista tavoitetta: (i) kehittää toimijoiden kykyä tuoda avoimia oppimateriaaleja saataville, hyödyntää ja soveltaa avoimia oppimateriaaleja sekä jakaa niitä eteenpäin, (ii) kehittää näitä käytäntöjä tukevia linjauksia (iii) rohkaista inklusiivisten ja tasavertaisten avoimien oppimateriaalien kehittämiseen, (iv) edistää avoimien oppimateriaalien kestävän kehittämisen mallien luomista ja (v) helpottaa kansainvälistä yhteistyötä.
 
UNESCOn suositus nähtiin myös ensimmäisenä askeleena avoimen oppimisen tuomisessa osaksi kaikkien valtioiden opetuskulttuuria. Konferenssin yhdessä työpajassa osallistujat pääsivätkin laatimaan kuvitteelliselle maalle kansallista avoimien oppimateriaalien linjausta. Työkaluna linjauksen laatimisessa käytettiin UNESCOn ja Commonwealth of Learning -järjestön juuri julkaistua opaskirjasta.
 
Photo by Matteo Bergamini
 

Avoimuus oppimisen muutosvoimana

Työpajaa vetänyt Dominic Orr (Kiron Open Higher Education) totesi omassa keynote-esitelmässään, että avointen oppimateriaalien ja avoimen oppimisen linjaukset eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan keino koko opetusjärjestelmän uudistamiseen. Perinteisesti opiskelijoita on ajateltu suljettuun opiskeluympäristöön vangittuna tamagochina, joka tietyn vakioohjelman läpäistyään kuoriutuu työelämään. Tulevaisuudessa taas opiskelu- ja työjaksot muodostavat ihmiselämässä monimutkaisen kudelman ja opiskelija kasaa omiin tarpeisiinsa sopivan oppimiskokonaisuutensa legopalikoiden tapaisista moduuleista.
 
Orr koki avoimen oppimisen tärkeäksi juuri joustavamman oppimisen mahdollistajana. Usein avoimesta oppimisen hyödyistä puhuttaessa keskitytään Orrin mukaan vain oppimateriaalien avoimeen saatavuuteen, mikä on kuitenkin vain yksi tapa, jolla avoin oppiminen uudistaa opiskelujärjestelmää. Saatavuuden lisäksi avoimella oppimisella on annettavaa toisaalta avoimemman ja oppijalähtöisemmän pedagogiikan, toisaalta avoimemman ja modulaarisuuden mahdollistavan arviointijärjestelmän kehittämisessä.
 
Avoimen oppimisen muutosvoimaa sivuttiin myös Cheryl Hodgkinson-Williamsin (University of Capetown) keynote-esitelmässä. Paljon on keskusteltu avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien kyvystä tasavertaistaa erilaisista taloudellisista oloista tulevien oppijoiden lähtötilannetta. Tämän lisäksi Hodgkinson-Willams nosti esiin sen voiman tasoittaa kulttuurisia ja sosiaalisia hierarkioita. Esimerkiksi avoimia oppimateriaaleja voidaan sovittaa marginalisoitujen ryhmien tai vähemmistökielten puhujien kokemusmaailmaa, ja oppijalähtöinen avoin oppiminen voi antaa päätösvaltaa yleensä alisteisessa asemassa oleville ihmisille.
 
Photo by Matteo Bergamini
 

Avoin oppiminen ja avoin tiede

Hodgkinson-Williamsin esitelmässä painottui myös, että avoimen oppimisen muutospotentiaali tulee hyödynnettyä parhaiten vain yhteistyössä muiden avoimuuden yhteisöjen (avoin tiede ja tutkimus, avoin data, avoin lähdekoodi) kanssa. Avoimuuden muotojen läheiset kytkökset näkyivät muutenkin läpi koko tapahtuman. Esimerkiksi Jonathan Poritz (Colorado State University) esitteli preprinttejä jakavasta arXiv-palvelusta innoitusta saaneen oerXiv-palvelun, jossa avoimien oppimateriaalien laatijat voisivat jakaa projektivaiheessa olevia töitään ja verkostoitua muiden avointen oppimateriaalien laatijoiden kanssa.
 
Avointa oppimista globaalisti edistävän Open Education Consortiumin hallituksen puheenjohtaja Willem van Valkenburg taas esitteli alankomaalaisen Delft University of Technologyn avoimen tieteen ohjelmaa, jossa avoin oppiminen nähtiin yhtenä avoimuutta edistävänä osatekijänä avoimen julkaisemisen, FAIR-datan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen rinnalla. Van Walkenburg nosti esiin monia avointa oppimista ja avointa tiedettä yhdistäviä tekijöitä. Erityisen tärkeänä hän piti tarvetta palkita sekä tutkijoita että opettajia avoimuudesta – avoimissa kanavissa julkaisemisen lisäksi myös esimerkiksi opetuksen avoimuuden kehittämisen pitäisi edistää yliopisto-opettajan uraa.
 
Monessa esitelmässä tuotiin esiin myös tarve siirtyä avoimessa oppimisessa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Täydellinen siirtymä isojen mediatalojen vallasta myönnettiin vielä hankalaksi, koska Apple, Facebook, Amazon, Google ja Microsoft ovat niin monen avoimessa oppimisessa yleisesti hyödynnetyn työkalun takana. Silti osallistujat pitivät tärkeänä lisätä avoimen oppimisen puolestapuhujien ymmärrystä ja tietoisuutta vaihtoehtoisista ohjelmistoista.
 
Teksti: Ilmari Jauhiainen
Kuvat: Matteo Bergamini (CC-BY 2.0)
 
Julkaistu: 3.12.2019
 
Päivitetty 3.12.2019 10.00