Koordinaatio jalkautuu - Jyväskylän yliopisto

Koordinaatiokaksikon matka avoimen tieteen lähteille jatkui marraskuun alussa Suomen Ateenaksi kutsuttuun Jyväskylään. Täysin lempinimensä veroisesti Jyväskylä tarjosi meille viisautta ja opetusta.
 
Isäntänä vierailullemme toimi Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus. Tämä vuonna 2017 syntynyt kirjaston ja tiedemuseon yhteenlittymä on halunnut olla dynaaminen edelläkävijä, joka ketterästi astuu avoimen tieteen eturintamaan jo ennen kansallisten linjausten luomista. Avoimen tiedon keskus onkin ottanut itselleen ison tehtävän: se haluaa muuttaa yliopistonsa mielenmaiseman avoimuudelle suopeaksi.
 
Jyväskylän malli
 
Jyväskylän yliopiston nousu avoimuuden tähtitaivaalle alkoi jo 2014, kun yliopistossa huomattiin, miten paljon Web of Scienceen ja Scopukseen kirjattuja Jyväskylän yliopiston tutkimuksia puuttui yliopiston omista tutkimustietojärjestelmistä. Vastauksena ongelmaan kehitettiin Jyväskylän malli, jossa tutkimustietojärjestelmä ja julkaisuarkisto yhdistettiin toisiinsa ja samalla tutkijalta julkaisujen kirjaamiseen vaadittava työ minimoitiin.
 
Parhaimmassa tapauksessa Jyväskylän yliopiston tutkijan ei enää tarvitse tehdä mitään, kun Avoimen tiedon keskus haravoi tiedot julkaisuista ja saa joskus jopa rinnakkaistallennettavan käsikirjoituksen suoraan kustantajalta. Muissa tapauksissa tutkija voi lähettää julkaisutiedot ja käsikirjoituksen keskukselle yksinkertaisella verkkolomakkeella.
 
Jyväskylän mallin onnistuminen on ilmeistä, kun katsoo yliopiston tilastoja - 2017 jo 65 % yliopiston julkaisuista oli avoimesti julkaistuja. Yliopiston rakettimainen kiito avoimen julkaisun kentällä ei ole jäänyt huomiotta, ja monet muutkin tutkimusorganisaatiot ovat ottaneet oppia Jyväskylän kokemuksista.
 
Kysyimme jyväskyläläisiltä, oppivatko yliopiston tutkijat nyt mitään avoimesta julkaisemisesta, kun Avoimen tiedon keskus tekee niin paljon heidän puolestaan. He vastasivat, että tutkijat olivat nyt aiempaa alttiimpia ottamaan vastaan tietoa avoimen tieteen asioista. Pohdimme yhdessä, ettei tutkijoiden ammattitaitoon edes tarvitse kuulua kaikkia avoimen julkaisemisen hienouksia, jotka ovat enemmän tukipalveluiden asia.
 
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kuvassa kokouksen pitopaikkana toiminut pääkirjasto, jonka lämmin keltainen väritys piristi mieliämme marraskuisessa harmaudessa
 
Kaikille avoin tiede
 
Avoimen tiedon keskus on määrätietoisella työskentelyllä onnistunut kääntämään tutkijayhteisön korvat puolelleen. Avainasemassa on ollut viestintä - tutkijalle ei kannata puhua kasvottomana hallinnon edustajana, vaan saman tutkimusyhteisön jäsenenä. Toistuvilla vierailuilla eri oppiaineisiin on vuorovaikutusta saatu arkipäiväistettyä ja turha juhlallisuus on hävinnyt.
 
Jyväskyläläiset eivät kuitenkaan ole jääneet lepäämään laakereilleen, vaan ovat jatkuvasti avaamassa tiedettä uusiin suuntiin. Juuri valmistumassa olevia hankkeita ovat Tutkimusmoniviestin - esimerkiksi tutkimusmateriaaleina käytettyjen video- ja audioaineistojen suojattu säilytyspaikka - sekä NextCloud - tutkimuksen aikainen tietoturvallinen aineistonhallintajärjestelmä.
 
Jyväskylässä oli aktivoiduttu myös kansalaistieteen saralla, josta on ensi vuonna pilottihankkeena kehitteillä tutkimusaineistojen keräämisen välineitä. Keskustelussa tärkeäksi teemaksi nousikin tieteen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksen tärkeys. Harmittelimme kaikki, miten yliopistoja arvioitaessa niiden merkitys oman alueensa kehittäjinä jää liian usein määrällisten mittareiden varjoon. Eikö sekin ole arvokasta, että lokakuinen Jyväskylän yliopiston Tieteiden yö on antanut tuhansille paikallisille mahdollisuuden sukeltaa tieteeseen?
 
 
Keskusteluun osallistuivat Avoimen tieteen keskuksesta Ari Muhonen, Irene Ylönen,  Marja Kokko, Arto Ikonen ja Eeva Koponen sekä TSV:n avoimen tieteen koordinaatiokaksikko (Henriikka Mustajoki ja Ilmari Jauhiainen).