Keskustelua Plan S:n toteuttamisesta

Suomen Akatemia järjesti 10.12.2018 Finlandia-talolla tilaisuuden, jossa puhuttiin Plan S:n toteutuksesta. Keskustelua kirvoittivat erityisesti meritoitumisen ja avoimen julkaisemisen suhde sekä tutkijanäkökulman tärkeys.
 
Tilaisuuden avasi Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala, minkä jälkeen Plan S:n ja sen toimenpanosuunnitelman esitteli johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää.  Jyrki Hakapää painotti esityksessään, että ensi näkemältä hyvin ehdottomalta sääntökokoelmalta vaikuttava Plan S -julistus antaa yllättävän paljon liikkumavaraa eikä esimerkiksi suosi mitään tiettyä tapaa rahoittaa avoimia julkaisuja. Toimenpidesuunnitelman laatimisessa korostuu Hakapään mukaan entisestään Plan S:n elävä luonne, kun tiedeyhteisö pääsee osallistumaan suunnitelman kommentoimiseen. 2023 Plan S:n toteutumista arvioidaan ja suunnitelmaan tehdään tarvittavia korjauksia.
 
Esitystä kommentoivat UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors, Kansalliskirjaston palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen sekä kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa julkaisemisen avoimuus -työryhmän puheenjohtajana toimiva Leena Kaakinen. Lisäksi tilaisuudessa oli avoin keskusteluosuus.
 
Laadukasta tutkimusta
 
Leena Kaakinen nosti esiin, miten vaatimukset tutkimuksen avoimuudesta olivat usein ristiriidassa tutkijoiden urakehityksiin vaikuttavien arviointikriteerien kanssa. Pitkäjänteistä tutkimusta on muutenkin hankala sovittaa lyhytaikaiseen projektirahoitukseen, jolloin avoimen tieteen ihanne tuntuu helposti vain uudelta ulkoa päin tulevalta painolastilta. Yksittäisen tutkijan on hankala hahmottaa, mihin julkaisemisen avoimuutta tarvitaan, sillä hän ei ole pohtinut, mitä hänen oman organisaationsa kirjasto on jostain artikkelista joutunut maksamaan.
 
Keskustelussa heräsikin yhteinen toive, että tieteellisten julkaisujen avoimuutta kehitettäisiin läheisesti yhdessä tutkimuksesta meritoitumisen ja tutkimuksen arvioinnin kanssa. Näin Plan S kytkeytyy luonnollisesti DORA-julistukseen ja Suomessa erityisesti kansalliseen tutkimuksen vastuullisen arvioinnin työryhmään. Jyrki Hakapää kiteytti keskustelun toivomalla, että tutkimuksen laadun arvioinnissa keskityttäisiin julkaisukanavan arvioinnin sijaan entistä enemmän julkaisun sisällön arvioimiseen.
 
Tutkijoiden tueksi
 
Sekä Leena Wahlfors että Leena Kaakinen painottivat, että tieteellisen julkaisemisen avoimuus pitäisi olla mahdollisimman helppoa tutkijoille, joille jo avoimen tieteen terminologia saattaa olla vierasta. Janne Pölönen (JUFO/TSV) nosti esiin kysymyksen, onko suunniteltu luotettavia työkaluja, joilla tutkija voisi tunnistaa, mitkä lehdet ovat sitoutuneet siirtymään Plan S:n mukaisesti avoimeen julkaisemiseen. Markku Roinila (Helsingin yliopisto) ehdotti Twitterissä ratkaisuksi Plan S -sertifikaattia tieteellisille lehdille.
 
Keskustelijat totesivat lisäksi, että työkalut yksinään eivät riitä, vaan tarvitaan lisäpanostuksia tutkimuksen infrastruktuureihin ja tutkimusta tukevaan henkilökuntaan. Leena Wahlfors painottikin, että Suomen Akatemian lisäksi avainasemassa tieteen avoimuuden edistämisessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä yliopistojen perusrahoitus. Sanna Marttinen (TULANET) lisäsi, että tutkimusorganisaatioita rahoittavat monet muutkin ministeriöt, joten rahoituskysymys vaatisi laajaa kansallista näkemystä.
 
Julkaisut ja kustantajat
 
Yleisöä kiinnosti, miten kustantajat ovat suhtautuneet tieteellisen julkaisemisen avaamiseen. Kristiina Hormia-Poutanen totesi, että kustantajatkaan eivät vielä ole hahmottaneet tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta. Siksi ensimmäiset tarjoukset julkaisemisen avaamiselle esimerkiksi FinELibin sopimusneuvotteluissa ovat olleet mahdottomia hyväksyä. Plan S:n kaltaiset linjaukset ovat onneksi antaneet neuvotteluihin painostusvoimaa, ja erityisen tärkeää on ollut mahdollisuus kieltäytyä sopimuksien uusimisesta. Lopullisena tavoitteena olisi kattaa avoimesta julkaisemisesta syntyvät kulut aiemmin julkaisujen tilaamiseen käytetyillä rahoilla.
 
Myös tieteenalojen erilaiset lähtökohdat avoimeen julkaisemiseen herättivät huolta, koska joillakin aloilla ei ole paljon tai edes ollenkaan avoimia julkaisualustoja. Per Mickwitz (SYKE) kommentoi, että tieteenalakin voi olla liian karkea tarkastelukulma, sillä jopa yksittäisillä tutkimusryhmillä saattaa olla hyvin spesifejä julkaisukanavia. Kristiina Hormia-Poutanen totesi, että Plan S:ssä on tarkoitus tukea avointen julkaisukanavien perustamista aloille, joissa niitä ei vielä esiinny.
 
Yhdessä avoimempaan tulevaisuuteen!Finlandia-talo
 
Erityisen tärkeänä tekijänä suomalaisen avoimen tieteen edistämisessä keskustelijat pitivät avoimen tieteen koordinaatiota, joka mahdollistaa eri toimijoiden erilaisten tarpeiden yhteensovittamisen. Samanlaista kaikkien osapuolien kuulemista toivottiin myös Plan S:n kehittämiseen. Leena Kaakinen halusi mukaan erityisesti eri uravaiheissa olevia tutkijoita. Lisäksi hän painotti, että kaikkia tieteenaloja olisi syytä kuulla – joillakin aloilla esimerkiksi monografiat ovat lehtiä keskeisempi julkaisuväylä. 
 
Kristiina Hormia-Poutanen taas oli huolissaan, miten Plan S:n kehittämisessä kuuluisi niiden tutkijoiden ääni, joilla ei ole omaa kotiorganisaatiota. Jonas Lång (SLS) toivoi myös juristien paneutuvan Plan S:n toimenpiteiden määrittelyyn.
 
Yleisöstä nousi myös kysymys, millaista yhteistyötä Plan S:n takana oleva cOAlition S tekee koko maailman mittakaavassa. Jyrki Hakapää kertoi, että keskusteluja on käyty esimerkiksi amerikkalaisten rahoittajien kanssa. Erityisen merkittävänä hän piti Kiinan kiinnostusta Plan S:ää kohtaan. Koska kiinalaiset tutkijat julkaisevat jo eniten maailmassa, Kiinan tuki olisi huomattava apu neuvotteluissa kustantajien kanssa.
 
Hieman toiselta kantilta kansainvälisyydestä oli kiinnostunut Olavi Nevanlinna (Suomalainen tiedeakatemia). Nevanlinna esitti kysymyksen, miten Plan S suhtautuu kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin, joissa rahoituslähteitä on yleensä useampia ja osa rahoittajatahoista ei välttämättä ole sitoutunut Plan S:n periaatteisiin. Valmista ratkaisua pulmaan ei vielä ollut, mutta pohdintaan asia luvattiin ottaa.
 
Toinen keskustelutilaisuus Plan S:stä Suomen Akatemiassa perjantaina 11.1.2019,  klo 12–14. Ilmoittautuminen tammikuun tilaisuuteen 8.1.2019 mennessä koodilla avointiede2019 osoitteessa www.academyevents.fi
 
Alkuperäiskuva Finlandia-talosta: Rauno Traskelin
Teksti: Ilmari Jauhiainen
 
Päivitetty 15.1.2019 11.15