Haluaisin mutta en ehdi! – Ruotsissa selvitettiin tutkijoiden näkökulmaa avoimeen tieteeseen

Ruotsissa vastavalmistunut kansallinen selvitys ”Jag vill, men hinner inte! Forskares syn på kommunikation och öppen vetenskap” nostaa esiin avoimen tieteen näkökulmasta mielenkiintoisia tuloksia. Kyselyssä keskityttiin avoimen tieteen lisäksi tiedeviestintään.

Selvityksen mukaan kuusi kymmenestä (62 %) tutkijasta Ruotsissa on kuullut puhuttavan avoimesta tieteestä käsitteenä. Merkittäviä tieteenalakohtaisia eroja ei tämän osalta löydetty. Sen sijaan tutkijoiden uravaiheita tarkastellessa kävi ilmi, että avoimesta tieteestä tietävät hieman useammin professorit kuin tutkijanuransa alkuvaiheessa olevat henkilöt. 70 % professoreista ja vain 58 % nuorista tutkijoista tunsi avoimen tieteen käsitteen.

Aiheena avoin tiede on varsin laaja ja keskustelut etenevät vauhdilla niin kansainvälisesti kuin eri maiden kansallisissa keskusteluissakin. Avoimesta tieteestä kuulleista ruotsalaistutkijoista jopa 93 % tunnisti tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta käydyt keskustelut. Julkaisujen avoimuutta onkin käsitelty muun muassa eurooppalaisessa Plan S:ssä ja myös Suomessa on valmisteilla suomalaisen tutkimusyhteisön linjaus tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen liittyen.

Open access -keskustelujen lisäksi tutkimusdatan avoin saatavuus (70 %) ja avoimet lähdekoodit (51 %) olivat tuttuja teemoja ruotsalaistutkijoille. Sen sijaan esimerkiksi kansalaistiede yhdistettiin vain harvoin avoimeen tieteeseen (14 %) ja itse käsitekin oli tuttu vain vajaalle 40 % kyselyyn vastanneista.

Avoimen tieteen vaikutukset

Ruotsalaisselvityksessä kerättiin myös tietoa liittyen kokemuksiin avoimen tieteen hyödyistä ja haitoista. Vastaajista 43 % piti avoimen tieteen etuja suurempina kuin sen mukanaan tuomia mahdollisia haittoja. 16 % näki lähes ainoastaan etuja avoimessa tieteessä. Viidennes vastaajista (20 %) koki haittojen ja hyötyjen olevan suurin piirtein yhtä suuria ja vain kahdeksan prosenttia piti haittoja hyötyjä suurempina.

Lähtökohtaisesti miehet suhtautuivat avoimeen tieteeseen naisia positiivisemmin. Professorit olivat tohtorikoulutettavia kriittisempiä avointa tiedettä kohtaan. Luonnontieteissä ja teknillisissä tieteissä avoimen tieteen hyötyjä pidettiin suurempina kuin humanististen alojen ja taidealojen tutkijoiden parissa.

Selkeää jakautumista vastauksissa saatiin, kun kysyttiin, tukeeko vai hankaloittaako avoin tiede työntekoa. Kolmannes vastaajista arvioi avoimen tieteen tukevan, kolmannes arvioi sen hankaloittavan ja kolmannes arvioi, ettei avoin tiede sen enempää tue kuin hankaloita tutkijan työtä.

Kyselyyn osallistui 3 699 eri alojen tutkijaa Ruotsissa. Kyselyn toteuttajia ovat  Forte, Formas, Vinnova, Vetenskapsrådet, Riksbankens Jubileumsfond sekä Vetenskap & Allmänhet.

Lisää mielenkiintoisia tuloksia pääset lukemaan raportista: Jag vill, men hinner inte! Forskares syn på kommunikation och öppen vetenskap. Nationell enkätundersökning 2019 VA-rapport 2019:8

Avoin tiede på svenska

Är du intresserad av den svenskspråkiga terminologin kring öppen vetenskap - eller borde det kallas öppen forskning? Under de kommande höstdagarna som ordnas av Svenska Handelshögskolan i Helsingfors den 25. – 26.11.2019 organiserar vi en workshop med temat Öppen vetenskap på svenska. Tid och plats: 25.11.2019 kl. 9.30 – 11.00, Hanken. Mera information följer.

Teksti: Nina Järviö

Kuva: Vetenskap & Allmänhet

Julkaistu 3.10.2019

Päivitetty 4.10.2019 06.16