Euroopan avoimen tieteen koordinoijien tapaaminen 21.10.

Osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta EU:n jäsenmaiden avoimen tieteen koordinaattorit saapuivat Suomeen 21.10.2019, jossa heidän tapaamispaikkanaan toimi Laurea-ammattikorkeakoulu Vantaalla. Tilaisuuteen osallistuvat OSPP:n (Open Science Policy Platform) ja EOSC:n (European Open Science Cloud) johtokuntien jäsenet sekä avoimen tieteen koordinaattorit EU:n jäsenmaista.

Miksi avoin tiede?

Tilaisuuden pääpuhuja, Euroopan komission avoimen tieteen yksikön johtaja Kostas Glinos aloitti esityksensä pohtimalla, mihin avointa tiedettä tarvitaan. Valtaosa tutkimusinvestoinneista saattaa mennä hukkaan, jos tutkijoilla ei ole ollut saatavilla kaikkea aiheesta tehtyä tutkimusta tai jos tutkimustuloksia ei ole avattu myöhempää käyttöä varten. Glinos katsoi, että tutkimuksen avoimuus parantaisi mahdollisuuksia hyödyntää vanhaa tutkimusta uutta tehtäessä ja näin lisäisi tutkimuksen laatua.
 
Kostas Glinos painotti myös kansalaistieteen merkitystä, koska kansalaisten osallistaminen osaksi tieteentekoa saa heidät luottamaan enemmän tieteeseen. Kansalaistieteeseen ja sen edistämiseen paneuduttiin syvemmin Maike Weißpflugin (Berliinin luonnontieteellinen museo) vetämässä työpajassa, jossa painottui sekä koko tieteen synty aktiivisten harrastelijoiden toimintana että uudenlaisen kansalaistieteen kasvu viime aikoina.
 
Tärkeänä tekijänä avoimen tieteen edistämisessä Kostas Glinos näki avoimen tieteen huomioimisen tutkimuksen kannustinjärjestelmissä sekä koko kannustinjärjestelmän uudistamisen, jotta tutkimusta arvioitaessa ei kiinnitettäisi huomiota vain vaikuttavuuskertoimen kaltaisiin yksipuolisiin mittareihin. Kannustimen ja metriikoiden suhde avoimeen tieteeseen puhututti myös Rebecca Lawrencen vetämässä työpajassa sekä avoimen tieteen käytännön toteuttamiseen keskittyneessä paneelikeskustelussa.
 
Merkittäväksi tehtäväksi eurooppalaisen avoimen tieteen edistämisessä Kostas Glinos nosti esiin yhteisten avoimen tieteen infrastruktuurien kehittämisen. Yksi merkittävä osa yhteisessä infrastruktuurissa on European Open Science Cloud (EOSC), jonka kytkemistä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin pohdittiin Karel Luybenin ja Gareth O'Neillin vetämässä työpajassa. Toisenlaista yhteistä infrastruktuuria esitteli Philippe Duponteil (Euroopan komissio), jonka johtama Joint Research Centre (JRC) pyrkii suodattamaan monimutkaisesta informaatiotulvasta EU:n päätöksentekoon käyttökelpoista materiaalia.
 
 

Avoimen tieteen eurooppalaista koordinointia

Pääpuhuja Kostas Glinos
Yhteisen infrastruktuurin lisäksi Kostas Glinos painotti myös jäsenmaiden kansallisen avoimen tieteen koordinaation merkitystä, koska kansallinen koordinaatio helpottaa avoimen tieteen omaksumista johdonmukaisella tavalla ja auttaa hyvien käytäntöjen jakamisessa. Omien maidensa kansallista koordinaatiota esittelemässä olivat Alankomaiden Karel Luyben, Irlannin Patricia Clarke, Suomen Henriikka Mustajoki ja Ranskan Marin Dacos.
 
Koordinaattorien esityksistä näkyi, miten samanlaisia kysymyksiä eri maiden koordinaatiot joutuvat ratkomaan. Kun Patricia Clarke kertoi kaikkien avoimen tieteen toimijoiden osallistamisen haasteista Irlannissa, muut koordinaattorit saattoivat todeta samanlaisia haasteita esiintyvän heidänkin maissaan.
 
Koordinaattorit jakoivat myös Karel Luybenin näkemyksen avoimesta julkaisusta, FAIR-datasta ja kansalaistieteestä avoimen tieteen merkittävinä osatekijöinä. Jopa Henriikka Mustajoen esityksessä suomalaisen koordinaation erityispiirteeksi nostama avoin oppiminen myönnettiin laajemmin aihepiiriksi, johon muidenkin maiden koordinaatiossa pitää ennen pitkää tarttua.
 
Ranskan Marin Dacos ehdottikin, että eri maiden kansallisten koordinaatioiden olisi hyvä yhdistää voimavarojaan ja jakaa hyviä käytäntöjä toisilleen. Yhteinen avoimen tieteen koordinaatioverkosto voisi auttaa esimerkiksi avoimen tieteen maakohtaisten linjausten laatimisessa ja yhdenmukaistamisessa. Hyvin koordinoidut avoimen koordinaattorit voisivat myös laatia yhteisiä julkilausumia, joilla olisi mahdollista vaikuttaa laajempien kansainvälisten verkostojen käsityksiin avoimesta tieteestä.
 
Tapaamisen järjestämiseen osallistuivat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Kansalliskirjasto, Laurea-ammattikorkeakoulu, LIBER, OSPP sekä Alankomaiden ja Ranskan avoimen tieteen koordinaatiot.
 

Tilaisuuden puhujien esityskalvot

 
Teksti: Ilmari Jauhiainen
Kuvat: Anton Mäkelä ja Milla Sorri (Laurea-ammattikorkeakoulu)
Julkaistu 22.10.2019
Päivitetty 7.11.2019 09.54