Tutkimusetiikan maailmankonferenssi 2019 – arvioinnin ongelmia setvimässä

Kesäkuussa 2019 järjestettiin Hongkongissa kuudes tutkimusetiikan maailmankonferenssi. The World Conference on Research Integrity kokoaa yhteen eri tieteenalojen toimijoita ympäri maailmaa keskustelemaan tutkimusetiikan ajankohtaisista aiheista. Tämän vuoden teemana olivat tutkimusetiikan uudet haasteet.
 
Hongkongin yliopistolla puhuttiin neljän helteisen päivän aikana muun muassa eri maiden tutkimuseettisistä koodistoista ja käytänteistä, tiedevilpistä, saalistajajulkaisuista ja rahoittajien tutkimuseettisestä vastuusta. Useassa sessiossa pohdittiin myös tutkimuksen arviointia, joka on aiheena Suomessakin pinnalla. 
 
Seitsemäs tutkimusetiikan maailmankonferenssi järjestetään Etelä-Afrikassa vuonna 2021. 
 
 

Vastuullisempaan arviointiin

 
Frank Miedema Utrechtin yliopistosta kiteytti plenaariesitelmässään keskeisiä arviointiin ja meritoitumisprosessiin liittyviä ongelmia. Tiedettä tehdään maailmaa varten, mutta yhteiskunnallisella vaikuttamisella ei juuri ole sijaa tutkijan arvioinnissa. Tutkimuksen laatua arvioidaan julkaisumäärien, vaikuttavuuskertoimien ja hankitun rahoituksen perusteella. Kun tutkija täyttää nämä suhteellisen ontot laatukriteerit, hänellä on mahdollisuus edetä urallaan.
 
Arviointikriteerit myös vaikuttavat tieteentekoon, sillä onhan tutkijoiden voitava meritoitua. On järkevää räätälöidä tutkimuksensa siten, että siitä on uran kannalta mahdollisimman suuri hyöty. Jos metriikka pohjautuu julkaisumääriin ja aiheiden uutuusarvoon, saattaa tutkija päätyä riskinvälttelyyn ja lyhytnäköiseen tutkimustoimintaan. Hankalia tutkimusaiheita voi olla järkevää välttää, jos ne eivät takaa säännöllistä julkaisutahtia. Tutkimuksenteolla on siis vaarana pelkistyä numeroiden ympärillä pyörimiseen sen sijaan, että tutkijat voisivat aidosti keskittyä vaikkapa viheliäisten ongelmien tunnistamiseen ja ratkomiseen.
 
Suomessakaan yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen ei tällä hetkellä näy meritoitumisessa, joskin Tieteellisten seurain valtuuskunnan kokoaman työryhmän laatimassa Tutkijan vastuullisen arvioinnin suositusluonnoksessa se jo mainitaan. Suositus valmistuu syksyllä 2019.
 
 

Avoimuus vastuullisuutta edistämässä

 
Miedema nosti avoimen tieteen kulttuurin esiin avaimena, jolla voidaan vaikuttaa arviointi- ja meritoitumisrakenteiden muuttamiseen. Avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat tutkimuskulttuuria ja tutkimuseettisiä käytänteitä, edistävät vastuullisuutta, kehittävät yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja lisäävät tieteen vaikuttavuutta.
 
Avoin tiede on esillä myös niin sanotussa Hongkongin julistuksessa, jonka luonnosta maailmankonferenssissa käsiteltiin. The Hong Kong Manifesto for Assessing Researchers: Fostering Research Integrity sisältää kuusi periaatetta, jonka tavoitteena on kehittää arviointia tutkimuseettisesti kestävämmäksi ja laadukkaammaksi. Nämä periaatteet voidaan vapaasti muotoilla näin:
  •  Yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen on tutkimuksen ja tiedontuottamisen tärkeä päämäärä
  • Tutkijan arvioinnin tulee perustua vastuullisiin indikaattoreihin, jotka kertovat tutkijan osuudesta tutkimushankkeeseen kattavasti ja kokonaisvaltaisesti
  • Julkaisemisesta on palkittava, olivat tutkimustulokset mitä hyvänsä
  • Avoimen tieteen kulttuurista ja käytänteistä on palkittava
  • On tunnistettava tutkimustoiminnan monet muodot ja niistä palkittava (mm. replikointi, synteesien laatiminen, metatutkimus)
  • Tutkijoita on palkittava myös muusta vastuulliseen tutkimukseen liittyvästä toiminnasta, kuten vertaisarvioinnista, mentoroinnista ja tiedeviestinnästä

Suomi vastuullisen tieteen edelläkävijänä

 
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) julkaisema tutkijan ansioluettelomalli nostettiin konferenssin päätösplenaarissa esille hyvänä esimerkkinä, jonka avulla voidaan arvioida kattavasti tutkimukseen liittyvää toimintaa. Tutkijan ansioluettelomalli on laadittu tuomaan tutkijan ansioita esille hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Siihen voi merkitä mm. tiedeviestinnän ansioita ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamista, monenlaisia tieteellisiä ansioita referee-toiminnasta hallintotyöhön, yhteiskunnallisia luottamus- ja asiantuntijatehtäviä sekä opetusansioita.
 
Millä muilla tavoilla suomalainen vastuullinen tiede oli Hongkongissa esillä? TENK julkaisi konferenssissa kiinankielisen edition HTK-ohjeesta, joka on tarkoitettu Suomessa työskentelevien kiinalaistutkijoiden työn tueksi.
 
Kerroimme myös ensimmäisen suomalaisen tutkimusetiikan barometrin tuloksista ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) selvittämästä tutkijan sananvapauteen vaikuttavasta palautteesta. Barometri osoittaa, että vakavaa tiedevilppiä Suomessa ei juuri esiinny. Tutkijat ovat kuitenkin panneet merkille piittaamattomuutta ja huolimattomuutta, ja erityisesti rahoitukseen liittyvät paineet koetaan tutkimusetiikan uhaksi. Suomessa näyttää myös olevan ilmiöitä, jotka vaikeuttavat tutkijoiden halukkuutta toimia julkisuudessa. TJNK:n selvityksen tulokset julkaistaan vuoden 2019 aikana.
 
Konferenssiin osallistui Suomesta TENKin ja Vastuullinen tiede -hankkeen edustajia. Vastuullinen tiede -hanketta ohjaavat TENK ja TJNK, ja hankkeessa nostetaan esiin tutkimusetiikan ja tiedeviestinnän hyviä käytänteitä avoimen tieteen aikakaudella.
 
 
Teksti ja kuvat: Anni Sairio, Vastuullinen tiede -hankkeen koordinaattori
Päivitetty 26.6.2019 12.57