Arkaluonteisen tutkimusdatan käyttö edellyttää tutkijoilta vastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta

Miten arkaluonteista tutkimusdataa voi ja tulee käsitellä? RDA Finland kokosi sensitiivisen datan kysymyksistä kiinnostuneita Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.4.2019.
 
-  GDPR ei estä käyttämästä arkaluontoista materiaalia osana tutkimusta, toteaa tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder Aalto-yliopistosta.
 
GDPR eli vuonna 2018 voimaan astunut EU:n uusi tietosuoja-asetus oli yksi kiinnostusta herättänyt aihealue RDA Finlandin järjestämässä seminaarissa. Tilaisuus kokosi laajasti eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan sensitiivisestä tutkimusdatasta.
 
Suunnitelmallisuus ja vastuullisuus keskiössä
Maria Rehbinder (oik.), Heidi Laine ja Antti Pursula.
Rehbinder painotti, että GDPR:ään liittyy yhä paljon epätietoisuutta. Tästä voidaan päätellä, että tutkijoiden tulisi saada lisää tietoa GDPR:stä nimenomaan tutkimuksenteon näkökulmasta.
 
Rehbinder kuitenkin rauhoitteli, että tutkimusta voi edelleen hyödyntää arkaluonteiseksi määriteltävää aineistoa, kunhan tutkijat kertovat tutkittavilleen tutkimuksestaan. Dataa tulee käsitellä vastuullisesti.
 
Vastuullisuuden rinnalla seminaarissa painottui suunnitelmallisen datankäytön tarve. Tutkijoiden ja projektien työn tueksi onkin laadittu täydennetyt ohjeet, joiden on tarkoitus auttaa arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnittelussa. Tutkimuskentän laajuus tuo aina kuitenkin oman näkökulmansa tällaisten ohjeistusten laatimiseen.
 
- On mahdotonta kirjoittaa dokumentti, joka soveltuu kaikkiin organisaatioihin ja kaikkiin projekteihin. Siksi dokumentilla halutaan ennemmin auttaa kysymään oikeanlaisia kysymyksiä sensitiivisestä datasta, totesi datan hallinnan asiantuntija Turkka Näppilä Tampereen yliopistosta.
 
Linkki ohjeisiin löytyy artikkelin lopusta.
 
Voiko sensitiivinen data olla avointa?
 
Päivän aikana todettiin toistuvasti, että sensitiivinen data ei useinkaan voi olla täysin avointa. Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta niin kutsuttuja FAIR-periaatteita ainakin joiltain osin.
 
FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data:
 
1) löydettäväksi (Findable),
2) saavutettavaksi (Accessible),
3) yhteentoimivaksi (Interoperable) ja
4) uudelleenkäytettäväksi (Re-usable)
 
Keskustelua herätti myös kysymys datan turvallisesta säilömisestä. Missä arkaluonteista tutkimusaineistoa voidaan säilyttää tietoturvallisesti tutkimuksenteon ajan? 
 
Aihetta alustamaan oli saapunut ohjelmajohtaja Antti Pursula CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta. Pursula esitteli olemassa olevaa infrastruktuuria, kuten CSC:n sensitiivisien datan käsittelyyn tarkoitettua ePouta-pilvipalvelua. 
 
Mikä on RDA ja RDA Finland?
 
RDA on maailmanlaajuinen organisaatio, jonka pyrkimyksenä on edistää datan avointa jakamista ja mahdollistaa datan uudelleenkäyttöä. 
 
RDA Finland on kansallinen verkosto, joka edistää RDA:n tavoitteita Suomessa.
 
Linkit:
 
Tutustu myös:
Hakala J (2019). Research Data Alliance vuonna 2019. Tietolinja, 2019(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041912956
 
Teksti ja kuvat: Nina Järviö
 
Päivitetty 10.5.2019 10.10