EOSC:n kehittäminen

EOSC:lle luodaan toimintamallia hankevaiheen jälkeiseen työhön. Hankerahoitus loppuu vuoden 2020 lopussa ja siihen mennessä EOSC:n eri toimintojen rahoitukselle ja ylläpitoa ja kehittämistä koskevalle päätöksenteolle on luotava pysyvä toimintamalli.

EOSC:n hallintorakenteen tulee huolehtia yhteisestä infrastruktuurista, yhteensopivuudesta, säännöistä ja standardeista sekä ylläpitää sen jatkuvuutta ja globaalia yhteistoiminnallisuutta. EOSC:n tulee myös kyetä reagoimaan aukkoihin palveluissa ja kehittämään sitä käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa nämä päämäärät mahdollisimman kevyellä, avoimella, laaja-alaisella ja tasapuolisella rakenteella. EOSC:n jatkuvuus vaatii myös rahoituksen varmistamista, sillä EOSC:n periaatteisiin on kirjattu, että se on käyttäjille ilmaista. 
 
EOSC:n tavoite on laajentua ja avata yhteystyötä uudenlaisten toimijoiden kanssa. Yhteiset toimintaperiaatteet ovat:
  • Tutkijoiden tarpeet
  • Yhteisölähtöisyys
  • Moninaisuuden kunnioittaminen
  • Suurteholaskennan ja muiden suurien hankkeiden saavutettavuus
  • Moninaisten aineistojen toimivuus (big data, small data, long-tailed data)
  • Oletuksena avoimuus, suljettu tarpeen mukaan
  • Osallistuttava
  • Läpinäkyvä ja luotettava
 
EOSC:n pysyvää mallia hallinnolle, rahoitukselle, osallistumiselle ja arkkitehtuurille kehitetään väliaikaisen rakenteen sisällä. Tehtävänä on myös määritellä entistä tarkemmin, mitä EOSC pitää sisällään tulevaisuudessa ja minkä tasoista yhteistyötä jatkossa tehdään.  
 
EOSC:n suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset asianosaiset eli 
  • käyttäjät: tutkijat, tieteelliset seurat, tutkimusinfrastruktuurit, tutkimusorganisaatiot ja niiden kirjastot, yritykset sekä kansalaiset; 
  • tuottajat: palveluiden tuottajat, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja niiden kirjastot sekä tutkimusinfrastuktuurit; 
  • päättäjät: kansallinen ja paikallinen hallinto sekä rahoittajat 
(tarkemmin asianosaiset on määritelty EOSC Pilot raportissa D 2.2: Draft Governance Framework for EOSC).
 
EOSC:n rakenne vuosille 2019-2020 sisältää Governance Boardin, jossa on jäsenmaiden edustus. Suomesta edustajina ovat Juha Haataja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Anu Nuutinen Suomen Akatemiasta. Governance boardia tukee Executive Board, jossa on 11 jäsentä. Mukana ei ole tällä hetkellä yhtään suomalaista. Executive boardin jäsenet ovat puolestaan kehittämistyötä edistävien työryhmien puheenjohtajia. Työryhmiä on perustettu viisi ja kaikissa on suomalainen jäsen:
Landscape WG – Susanna Nykyri (TAU)
Architecture WG – Ville Tenhunen (HY)
FAIR WG – Juuso Marttila (JY)
Rule of Participation WG – Pirjo-Leena Forsström (CSC)
Sustainability WG – Henriikka Mustajoki (TSV)
 
EOSC:n toimintaa tukee myös EOSC–sihteeristö. Sihteeristö on yhdentoista tutkimusdatatoimijan konsortio, jossa CSC Suomesta on jäsenenä. Sihteeristö järjestää myös Stakeholder-forumeita, joissa kerätään laajasti yhteisön toiveita ja näkemyksiä EOSCn tulevaisuudesta. 
 
EOSC hallintorakenne ja miten suomalaiset osallistuvat sen eri toimielimiin 2019-2020:
 
Kuva: EOSC:n väliaikainen hallintorakenne ja suomalaisten osallistuminen siihen – Anu Nuutinen, SA
 
Keskeisimpiä tavoitteita EOSC:n toiminnalle on löytää yhteensopivuutta neljällä eri tasolla:
  • Juridinen: organisaatiot voivat toimia yhdessä, vaikka niitä ohjaa eri valtioiden lainopillinen säätely
  • Organisatorinen: organisaatioiden toiminnalliset mallit on laadittu mahdollistamaan yhteistyö yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Semanttinen: datan formaatit ja merkitykset ovat selkeitä ja kaikkien asianosaisten noudattamia ja ymmärtämiä.
  • Tekninen: avoimet rajapinnat ja rakenteet, joilla mahdollistetaan integraatiot, yhteiskäyttö sekä viestintä turvallisesti. 
 
Sivun kuvissa esiintyvä olennainen informaatio on pyritty ilmaisemaan myös sivun tekstissä.
 
Päivitetty 11.9.2019 07.00