Viittaaminen tutkimusaineistoihin

Tutkimusaineistohin viittaamisessa pätevät yleensä samat perussäännöt kuin kaikessa viittaamisessa: tavoitteena on varmistaa, että muut tutkijat voivat löytää saman aineiston ja aineiston tekijät saavat heille kuuluvan meriitin. Usein viittausohjeita löytyy arkistojen verkkosivuilta, mutta myös esimerkiksi kustantajien määräykset vaikuttavat viittaustapaan. Aina kannattaa pyrkiä antamaan mahdollisimman täydelliset tiedot viitteessä ja/tai lähdeluettelossa.

 

Sähköisessä ympäristössä aineiston saatavilla ja käytettävänä pitäminen voi pitemmällä aikavälillä olla haastavaa. Siksi on tärkeää käyttää tutkimusaineistojen julkaisemiseen ja arkistointiin asianmukaisia palveluita, jotka tarjoavat niille pysyvän tunnisteen (Persistent Identifier), kuten URN tai DOI. Vain näin voidaan varmistaa, että aineisto todella on identtinen aiempaan verrattuna, myös pitemmän ajan kuluttua. Hyvät pysyvät tunnisteet ovat myös hyperlinkkejä, joiden avulla pääsee aineiston luokse verkossa. Pysyvän tunnisteen voi ilmoittaa vain lyhyenä tunnisteena, mutta ilmoittaminen täydellisenä http-alkuisena (esim. URN) tai https-alkuisena (esim. DOI) verkko-osoitteena helpottaa aineiston luokse pääsyä.

Tunnisteiden käyttö ja huolellinen kuvailu parantavat aineiston näkyvyyttä. Huolellinen viittaaminen mahdollistaa puolestaan myös yhä tärkeämmän koneluettavuuden, jonka avulla kasvavia tietomääriä on mahdollista hallita ja hyödyntää. Linkittämällä tutkimustuotoksia toisiinsa ne linkittyvät myös tekijöihin, jotka näin saavat näkyvyyttä ja tiedon laatu paranee.

Viitteessä on tietenkin tärkeää kertoa aineistosta tavanomaisen lähteen tavoin sen alkuperästä vaikka se olisikin täysin avointa dataa. On tärkeää dokumentoida mahdollisimman tarkkaan sellainen tiedon poiminta ja käsittely, joka vaatii kuvailua tutkimuksen todentamiseksi. Eri alojen käytännöt vaihtelevat siinä, missä ja miten tällaiset asiat tehdään, mutta on tärkeää, että etsivä löytää tarvittavat tiedot.

Tutkijan on syytä muistaa myös omien tutkimusaineistojensa arkistointi, riittävä kuvailu ja käytön maininta julkaisussa. Kaikkien tuotosten pitäisi löytyä esimerkiksi artikkelin lähteistä ja lähdeluettelosta, jotta niistä kertyy meriittiä. Jotkut tutkimusorganisaatiot edellyttävät myös organisaation mainintaa viittauksessa.

Käytettäviä tietoelementtejä voivat olla: Tekijä, Tekijän organisaatio, Organisaatio, Julkaisupäivä, Nimi, Versio, Aineiston tyyppi, Julkaisija, Jakaja, Arkisto, verkko-osoite, Pysyvä tunniste.

Esimerkkejä viittauksista

Tekijä(t), Vuosi, Aineiston nimi, Arkisto/Julkaisija/Jakaja, versio, pysyvä tunniste, esim. http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-2016050903

Tekijä(t), Vuosi, Aineiston nimi, Arkisto/Julkaisija/Jakaja, pysyvä tunniste esim. https://doi.org/10.5284/1000389

Tekijä(t), (Tekijän organisaatio), Vuosi, Aineiston nimi, Arkisto/Julkaisija/Jakaja, versio, pysyvä tunniste.

Tekijä(t), (vuosi): Aineiston nimi, Versio, Julkaisija, [aineiston tyyppi (esim sähköinen aineisto, korpus tms)], pysyvä tunniste.

Kannattaa tutustua myös Tietoarkiston viittausohjeisiin.

Viittausten tekemiselle löytyy myös kansallinen standardi: Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, SFS 5989, joka perustuu ISO 690:2009 standardiin. Tätä standardia ollaan parhaillaan uusimassa.

< Edellinen sivu Seuraava sivu >