Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mitä avoin tiede on?

Avoimen tieteen periaatteena on, että tieteellisestä tietoa ja kaikkia tutkimuksen tuotoksia tulisi jakaa mahdollisimman aikaisin ja laajasti. Menetelmien, aineistojen ja tulosten tulisi olla läpinäkyviä ja mahdollisimman helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Lainsäädäntö ja etiikka tai esimerkiksi patentointiaikeet rajoittavat joskus avoimuuden toteuttamista, mutta lähtökohtaisesti ajatuksen on, että yhteiskunta, tiede ja tutkija itse hyötyvät avoimista toimintatavoista joko suoraan tai välillisesti. Avoin tiede sisältää käytäntöjä, kuten tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden (open access) edistäminen, tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen, sekä tutkimusprosessin julkinen dokumentointi esimerkiksi niin kutsutun avoimen muistikirjan menetelmällä. Lue lisää Avoimen tieteen käsikirjasta ja hankkeen sivuilta.

Miksi tutkijan tulisi välittää avoimesta tieteestä?

Avoimuutta on jopa kutsuttu tieteen eettiseksi imperatiiviksi (The Royal Society). Avoimuus ei tarkoita kaiken tiedon avaamista kenelle tahansa, milloin tai miten vain, mutta se edistää tieteellisen tiedon syntymistä ja helpottaa sen hyödyntämistä. Tutkimusrahoittajat vaativat yhä useammin avoimia toimintamalleja, joten asiaan on syytä paneutua. Mitä avoimemmin tiedettä tekee, sen enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta voi saavuttaa. Ennen kaikkea avoimuus on kuitenkin tieteen itsensä olennainen piirre, sillä kaiken tutkimuksen tulisi olla verifioitavissa, nyt ja myöhemmin. Se tarkoittaa käytännössä, että myös aineistojen ja menetelmien arkistointia ja julkaisemista on suunniteltava ja toteutettava. Tutkimuksen avaaminen turvaa myös tutkijan omat mahdollisuudet käyttää sitä myöhemmin kokonaisvaltaisesti hyödyksi. Portti-sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa siitä, mitä tieteen kentällä tapahtuu avoimuuden suhteen.

Mikä on aineistonhallintasuunnitelma ja mistä saan sellaisen?

Aineistonhallinta ja sen suunnittelu ovat osa nykyaikaista tutkimustyötä. Jotta tutkimus olisi todennettavissa, aineistojen ja menetelmien on oltava huolellisesti kuvailtuja ja ymmärrettäviä myös muille. Jokainen tutkija on vastuussa omasta työstään, aineistojen laadusta ja suunnittelusta, mutta tukea saa esimerkiksi tieteellisistä kirjastoista ja tietoarkistoista. Asianmukainen suunnittelu olisi syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo tutkimusprosessin alkuvaiheessa. Aineistonhallinnan suunnittelusta löytyy tietoa esimerkiksi Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta. Suomen Akatemian hakemuksiin tulee myös sisällyttää aineistonhallintasuunnitelma. Avoin tiede ja tutkimus-hankkeessa suunnitellaanaineistonhallinnansuunnittelutyökalua, jonka toivotaan tukevan tutkijoita suunnittelussa.

Mitä aineistonhallintasuunnitelmalla tehdään?

Menettelytavat vaihtelevat alasta, tutkimusorganisaatiosta ja rahoittajasta riippuen. Yleensä suunnitelma on syytä tehdä jo tutkimussuunnitelman yhteydessä, sillä tärkeitä huomioitavia asioita saattaa nousta esiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön tai tarvittaviin sopimuksiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi suunnitelman teko auttaa arvioimaan tarvittavia resursseja. Monet rahoittajat hyväksyvät avoimuuden tuomia mahdollisia lisäkustannuksia, kunhan ne on huomioitu jo hakemuksessa. On suositeltavaa käydä aineistonhallintasuunnitelma läpi ainakin oman organisaation kirjaston tai muiden tietoasiantuntijoiden kanssa, jotta kaikki osapuolet ovat ajan tasalla ja suunnitelmat toteutettavissa teknisesti. Joskus juristin konsultointi voi olla suositeltavaa. Suunnittelu auttaa myös tunnistamaan mitä sopimuksia mahdollisesti on tarpeen tehdä eri osapuolten, esimerkiksi tutkimusprojektin eri tutkijoiden välillä, ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista. Suunnitelma on kuitenkin myös elävä osa tutkimuksen dokumentointia, joten sitä on syytä päivittää aina kun suunnitelmat muuttuvat.

Mihin tutkimusaineistoja voi arkistoida?

Avoin tiede ja tutkimus-hankkeessa on toteutettu IDA-säilytyspalvelu (kaikki tieteenalat) ja Suomessa on hyvää osaamista Kielipankissa ja Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa. Yleensä on syytä ensisijaisesti valita data-arkisto, jossa on saman tutkimusalan tai muuten saman tyyppistä aineistoa. Siten aineisto pääsee oikeaan kontekstiin ja saa yleensä riittävän hoivan ja näkyvyyttä alan tutkijoiden joukossa. On kuitenkin aina syytä arvioida arkiston luotettavuutta ja miten se täyttää oman aineiston tarpeet esimerkiksi tietoturvan tai käyttäjähallinnan osalta. Kansainvälisiä tietoarkistoja on paljon: Zenodo, B2SHARE, PANGAEA (geotieteet), Dryad (biodiversiteetti), GenBank (geenitieteet) ja monia, monia muita. Re3data.org palvelun kautta voi hakea eri tietoarkistoja. Kannattaa myös selvittää oman tutkimusorganisaation ja rahoittajien linjaukset ja ohjeet. Valintaan voi vaikuttaa myös se, miten muut tulokset ja tuotokset julkaistaan. Joillakin kustantajilla on tarkat ehdot aineistojen arkistoinnin ja julkaisun suhteen. On hyvä tarkistaa, että tiedot omista aineistoista löytävät tiensä myös hakupalveluihin, esimerkiksi suomalaiseen Etsin-hakupalveluun.

Mitä tarkoittaa Open Access (OA)?

Tutkimusjulkaisujen (artikkelien, raporttien, monografioiden) open access -julkaisemisella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan julkaisun saattamista tietoverkkoon ja oikeutta lukea, kopioida, tulostaa ja linkittää kokonaisia tieteellisiä julkaisuja. Open access -julkaisemisella tarkoitetaan siis tieteellisen tiedon vapaata levitystä. Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön luettavissa verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi. Artikkeleita kannattaa esimerkiksi rinnakkaistallentaa julkaisuarkistoon, jotta ne ovat helposti saatavilla. Rinnakkaistallentamisen mahdollisuuksiin ja aikatauluun vaikuttavat kustantajien ehdot, mikäli julkaiset jossakin lehdessä tai muuten teet sopimuksen kustantajan kanssa. Myös eräät kustantajat tarjoavat avointa julkaisemista (ns. kultainen tie). Tällöin tähän usein liittyy kirjoittajamaksu, johon voi saada rahoitusta. Selvitä hyvissä ajoin rahoittajien ja oman organisaatiosi ohjeet ja vaatimukset. Tieteellisissä kirjastoissa osataan myös neuvoa.

Mikä on ORCID?

ORCID on tutkijan oma hänet yksilöivä, julkinen henkilökohtainen tunniste, jonka avulla vältetään sekaannuksia esimerkiksi samannimisten tutkijoiden välillä tai voidaan voittaa eri nimenkirjoitusmuotojen tai nimenmuutosten aiheuttamia hankaluuksia. ORCID-tunnisteen tutkija voi rekisteröidä itselleen helposti ja tietojaan löytää verkosta helpommin tarvittaessa uudestaan. Tunnistetta on hyvä käyttää aina kun siihen tarjotaan mahdollisuus, sillä ajan mittaan se helpottaa omaa tiedonhallintaa.

Mitä metadata on ja miksi siitä pitäisi välittää?

Metadata tai metatieto on aineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Metatiedot ovat olennaisia aineistojen löytämisen, luetteloinnin ja käytön kannalta. Metatiedot sisältävät sekä aineiston kuvailutietoja että teknisiä, järjestelmän metatietoja. Kuvailu on kuvailevan metatiedon tuottamista. Aineiston kuvailu vaatii usein tutkijan omaa panosta, sillä hän tuntee aineistonsa parhaiten. Kuvaileva metadata kertoo dokumentista tai aineistosta ja sen sisällöstä (esimerkiksi tekijä, nimeke ja aihe). Ilman kuvailevaa metatietoa data ei kelpaa tutkimusaineistoksi, eikä se ole löydettävissä tai hyödynnettävissä. Kuvailu tulisi tehdä mahdollisimman rikkaasti mutta myös noudattaen sääntöjä (standardeja, kuvailuohjeita ja metatietomalleja) jotta löydettävyys olisi hyvä. Kannattaa aina käyttää sanastoja ja ontologiota ja noudattaa ohjeistusta tarkasti esimerkiksi nimimuotojen tai päivämäärien ilmaisussa.

Minulla on aineistoa, jossa on tietoja elävistä ihmisistä. Miten pitäisi toimia? Voinko avata aineistoni?

Henkilötietoja sisältävien aineistojen kanssa on syytä olla erityisen huolellinen ja varovainen. Tällaisiin aineistoihin liittyy paljon sekä eettisiä että juridisia kysymyksiä. Kannattaa olla yhteydessä Tietoarkiston asiantuntijoihin, jotka osaava neuvoa miten voit toimia.