Työryhmät

Yleistä selvitystehtävistä

  • Selvitysryhmiä voidaan täydentää sopivalla asiantuntemuksella.
  • Työryhmien puheenjohtajat sovitaan työn alkaessa.
  • Jokaiseen selvitykseen liitetään käsitteistö.
  • Työryhmien työhön osallistuvat vähintään kommentoimalla myös Pirjo-Leena Forsström, Juha Haataja, Eeva Kaunismaa ja Sami Niinimäki.

 

Tietomalli

Organisaatioiden ydintiedon tulee linkittyä vahvasti tietomalleihin eli tietojärjestelmäkohtaisiin sovellusprofiileihin. Ydintiedolla tarkoitetaan eri toimialoille ja organisaatioille yhteisiä tietokokonaisuuksia (kuten korkeakoulujen tietovarasto). Korkeakoulujen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen tietomalli mahdollistaisi eri tietomääritysten ja metatietojen kuvaamisen yhteneväisellä tavalla. Sama tarve on myös yli hallinnonalojen. Tietomallinnuksen perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa palveluiden ja palveluita tukevien tietojärjestelmien toteutus. Erityisesti huomioidaan tutkimuksen ja pitkäaikaissäilytyksen tietomallit.

Tavoite: Tietomalli huomioi toiminnan tarpeet nyt ja lähitulevaisuudessa, ja yhdistää ja yksinkertaistaa tiedon tuottajien prosessia.
Tulos: Selvitetään tärkeimmät käytössä olevat tietomallit (korkeakoulujen, KDK, ATT) ja laaditaan etenemisehdotus yhteiseen ydintietomalliin pääsemiseksi.
Aikataulu: Toiminta jatkuu toistaiseksi.
Työmuoto: Selvitystehtävä.

Työryhmä:

  • Pauli Assinen, Helsingin yliopiston kirjasto (puheenjohtaja)
  • Tanja Vienonen, Kansalliskirjasto (siht.)
  • Miika Alonen, CSC
  • Liisa Hallikainen, Lapin korkeakoulukirjasto
  • Juha Hakala, Kansalliskirjasto
  • Heikki Helin, CSC, pitkäaikaissäilytys
  • Joonas Kesäniemi, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Olli-Pekka Mattila, Suomen ympäristökeskus
  • Jarmo Saarikko, LUKE
  • Vesa Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Osma Suominen, Kansalliskirjasto

 

Oikeuksien hallinta

Tehtävä: Tekijän-, lähi- ja omistusoikeuksiin keskittyvä selvitys parantamaan oikeuksien alaisten aineistojen käyttöä tutkimuksessa ja mm. ATT-hankkeen tuottamissa palveluissa. Tutkimusryhmien kanssa keskusteltaessa on tullut ilmi tarve juridisesti selventää ATT-hankkeessa tuotettujen palveluiden ja käsiteltävien aineistojen tekijänoikeuksia. Selvitysryhmän toimintamalliin kuuluu oleellisena osana runsas keskustelu tutkijoiden, juristien ja teknisten toteuttajien kanssa. Tavoitteena on tarkentaa kuvaa siitä, miten metatietoihin kirjataan oikeudet ja onko kirjauskäytäntö riittävää tekijänoikeusnäkökulmasta sekä minkälaisia epäselvyyksiä oikeuksien selvittämisessä koetaan tutkimusryhmä- ja yliopistotasolla esim. aineistojenhallintasuunnitelmien laadinnassa. Nykytilanteen kartoituksen perusteella esitetään työkaluja oikeuksien hallinnan selventämiseksi tutkimusryhmissä. Selvitysryhmän toiminta jatkuu toistaiseksi.

Tulos: Raportti nykyisistä toimintakäytännöistä, havaituista ongelmakohdista sekä ehdotetuista työkaluista/toimenpiteistä. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla www.avointiede.fi-sivulle kerättävä ohjeistus, parhaat-käytännöt, sopimusesimerkit, seminaarit ja keskustelutilaisuudet sekä lisenssisuositukset.

Työryhmä:

  • Viveca Still, OKM (puheenjohtaja)
  • Leena Jukka, CSC (sihteeri)
  • Pekka Heikkinen, Kansalliskirjasto
  • Pirjo Kontkanen, Helsingin yliopisto
  • Mikael Laakso, Hanken
  • Jonas Lång, Svenska litteratursällskapet i Finland
  • Seliina Päällysaho, SeAMK
  • Maria Rehbinder, Aalto

 

Avoimen julkaisemisen yhtenäiset käytännöt ja tuki

Tehtävä:  Avoimen julkaisemisen yhtenäiset käytännöt ja tuki –työryhmän tavoitteena on tukea Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tavoitteita etenkin avoimien julkaisujen näkökulmasta. Työryhmä toimii konsultatiivisena asiantuntijaryhmänä ja keskustelufoorumina avoimeen julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi työryhmä toimii rinnakkaistallennusta edistävien hankkeiden yhteistyöfoorumina tavoitteenaan yhtenäistää rinnakkaistallennuksen käytännöt. Työryhmä on pitänyt viimeisen varsinaisen kokouksensa 9.3.2017. Työryhmä työstää syksyn 2017 aikana selvitystä aiheena "Rinnakkaistallentaminen osana avointa julkaisemista."

Työryhmä:

  • Mikael Laakso, Hanken (puheenjohtaja)
  • Päivi Rauste, CSC (sihteeri)
  • Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
  • Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
  • Tiina Jounio, Oulun yliopisto
  • Kimmo Koskinen, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Johanna Lilja, TSV
  • Pekka Olsbo, Jyväskylän yliopisto
  • Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Marja Moisio, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto
  • Antti Rousi, Aalto-yliopisto
  • Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto
  • Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto

 

Palvelutyöryhmä

Tehtävä: Palvelutyöryhmä kokoaa yhteen avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvien palveluiden toimittajia. Ryhmän tavoitteena on selkeyttää palveluiden roolia tutkimusprosessissa ja edistää palvelujen yhteentoimivuutta. Työryhmä edistää palveluiden helppoa käytettävyyttä ja palveluissa olevien tietovarantojen hyvää hallintaa sekä saatavuutta. Työryhmä katselmoi kehitettävien palveluiden palveludokumentaation. Työryhmä tuo ehdotuksia palveluiden kehityksestä ja raportoi palveluiden laadusta hankkeelle.

Tulos: Palvelukartta ja palveluperiaatteet 

Työryhmä: 

  • Ville Tenhunen, HY (puheenjohtaja) 
  • Ari Rouvari, CSC (sihteeri)
  • Pirjo-Leena Forsström, CSC
  • Juha Haataja, OKM
  • Pasi Keski-Nisula, HY
  • Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto
  • Mari Elisa Kuusniemi, HY
  • Helena Laaksonen, FSD
  • Mietta Lennes, Fin-CLARIN
  • Jani Laatikainen, TSV
  • Olli-Pekka Mattila, SYKE
  • Sami Niinimäki, OKM
  • Sanna Sorvari, FMI
  • Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
  • Stina Westman, CSC

 

Tutkimus-PAS

Tehtävä: Tieteen ja tutkimuksen perusta on kestävä, kun tulokset ovat laajasti saatavilla sekä luotettavasti säilytettyjä. Tällöin hyvin toteutettu pitkäaikaissäilytyspalvelu on tutkijoille helppo ja kannustava tapa toimia, ja aineistojen elinkaaresta huolehtiminen on luonteva osa tutkimuksen käytäntöjä. Tavoitetilassa tutkimusdatat, tutkimusjulkaisut ja tutkimusmenetelmät ovat helposti löydettävissä ja saatavilla, ja vastuut näiden elinkaaren eri vaiheisiin liittyvistä tehtävistä on sovittu ja kaikkien tiedossa, ja tehtävät on resursoitu riittävästi.
Jotta yhteisen pitkäaikaissäilytyksen toimintamallin hyödyt saadaan toteutumaan, asiaa pitää edistää laajassa yhteistyössä. 

Tulos: Ehdotus standardien ja määritysten laatimisesta eri työryhmissä ja toimijoiden kesken; tarkennettu suunnitelman pitkäaikaissaatavuuden etenemiselle 2015; ehdotus temaattisista keskittymistä; tarkennettu palvelukuvaus (vaatimusmäärittely)

Työryhmä: 

  • Sami Niinimäki, OKM (puheenjohtaja) 
  • Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto (sihteeri)
  • Sami Borg, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
  • Pirjo-Leena Forsström, CSC
  • Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
  • Minna Männikkö, Oulun yliopisto
  • Juho Nurmi, Työterveyslaitos
  • Eeva Nyrövaara, Helsingin yliopisto
  • Kati Peltonen, Lahden ammattikorkeakoulu
  • Kimmo Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Ulla Ruotsalainen, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Tapio Salakoski, Turun yliopisto
  • Teemu Seesto , FUCIO-verkosto, ja Turun yliopisto
  • Harri Siiskonen, Itä-Suomen yliopisto
  • Juhamatti Tillonen, Itä-Suomen yliopisto
  • Taina Turpeinen, Taideyliopisto
  • Marjut Vuorinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Hanna Värri, Lappeenrannan tiedekirjasto

 

Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot

Tietoaineistoihin liittyy monenlaisia oikeuksia, jotka osaltaan myös saattavat rajoittaa niiden käyttöä (lukemista, kopiointia tai muuntamista), tallentamista tai levittämistä. Käyttöoikeuksien ja käyttörajoitusten kuvaamistapojen kirjo tai tietojen puuttuminen hankaloittaa tietojen käsittelyä ja käyttämistä. KDK-hankkeessa (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) on jo selvitetty käyttöoikeuksien metatietojen formaatteja ja ATT-hankkeessa on puolestaan käytössä Etsin-palvelu ja sen minimimetatietomalli. Myös pitkäaikaissaatavuuden turvaamiseksi on tarpeen löytää mahdollisimman selkeä, yhteinen tapa kuvata käyttöoikeustietoja.

Työryhmän tehtävä: Laatia ehdotus käyttöön ja muihin oikeuksiin ja rajoituksiin liittyvistä metatiedoista, jotta ne olisivat mahdollisimman selkeät ja helpot tuottaa, yhtenevät ja koneluettavat tulevaisuudessa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä semanttinen yhteentoimivuus, samalla kun on huomioitava eri toimijoiden hyvinkin erilaiset tarpeet, toimintakulttuurit ja tietojärjestelmät. Työ asemoidaan siten, että se sopii kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä KDK:n että ATT:n puolella ja huomioidaan kansainvälinen kehitys. Työn tuloksena tuotetaan ohjeistus siitä, miten erilaisia oikeuksia ja rajoituksia kuvataan mahdollisimman koneluettavassa muodossa avoimissa rajapinnoissa sekä muussa datan ja metadatan siirtämiseen ja tallentamiseen liittyvissä palveluissa ja järjestelmissä.

Työryhmä:

  • Jessica Parland-von Essen, CSC (pj)
  • Ludvig Forsman, Turun yliopiston kirjasto
  • Miikka Haimila, Museovirasto
  • Juha Hakala, Kansalliskirjasto
  • Sampsa Heinonen, Museoliitto
  • Heikki Helin, CSC
  • Marja Hjelt, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  • Juha Henriksson, Musiikkiarkisto JAPA
  • Pekka Henttonen, Tampereen YO
  • Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto
  • Anu Jäppinen, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  • Sirpa Thessler, LUKE
  • Hanna Koivula, Luonnontieteellinen museo
  • Kimmo Koskinen, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Tommy Lahtinen, Åbo Akademis bibliotek
  • Ismo Malinen, Museovirasto
  • Markus Merenmies, Kansallisarkisto
  • Maria Miinalainen, SLS
  • Katja Moilanen, FSD
  • Seija Saari, Kansallisarkisto
  • Maria Virtanen, Kansalliskirjasto
  • Yhteydessä ja yhteistyössä myös THL ja Kielipankki sekä Arene

 

ATT-työryhmien tilanne marraskuussa 2015 (pdf) julkaistu 23.11.2015

ATT-työryhmien väliaikaraportit (pdf) julkaistu 31.10.2014


 

Työnsä valmiiksi saaneet ryhmät

Avoimuuden politiikat tutkimusympäristöissä

Tehtävänä tutkimusympäristöjen, infrastruktuurien ja palveluiden käyttöehtojen avoimuuden poliitikkojen yhtenäistäminen. Kattaa myös tutkimuslaitokset.

Tavoite: selvittää tutkimusympäristöjen (korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusinfrastruktuurien) palveluiden toimintakulttuurin nykytila (mm. käyttöpolitiikat) ja tehdä ehdotus siitä, millainen yhteinen käyttöpolitiikan peruslinjaus palvelisi avointa tiedettä ja tutkimusta, sekä ehdottaa miten tämä vietäisiin käytäntöön. Samalla arvioidaan resurssien jaon käytäntöjä ja toimivuutta, ja tehdään ehdotus sen uudistamisesta paremmin avoimuutta ja laajaa hyödynnettävyyttä palvelevaksi. Työryhmän työssä vastattavia kysymyksiä ovat: mitkä ovat palvelut ja miten niitä pääsee käyttämään (politiikat ja käyttölupamenettelyt)? Miten resurssien jako (jos on) on toteutettu (periaatteet, prosessit)? Miten tutkimustulosten hallinta toteutettu (politiikat, palvelut, arkistointi)?

Tulos: Selvitys: Avoimuuden politiikat tutkimusinfrastruktuureissa
Aikataulu: Toiminta jatkuu toistaiseksi.
Työmuoto: Selvitystehtävä. Prosessiin kuuluu tilaisuus jossa keskustellaan OKM:n kanssa.

Työryhmä:

  • Pentti Aspila, MTT (pj)
  • Susanna Näreaho, Metropolia
  • Jussi Heino, Tilastokeskus
  • Sinikka Eskelinen, Oulun yliopiston tutkimuspalvelut
  • Juho Nurmi, Työterveyslaitos
  • Marko Peura, Helsingin yliopisto
  • Mari Riipinen, Turun yliopisto
  • Jaana Backman, Itä-Suomen yliopisto
  • Antti Väihkönen, Suomen Akatemia
  • Heidi Laine, CSC (sihteeri)

 

Julkaisujen avoimen saatavuuden edistämisen selvitys

Tehtävänä on ensinnä selvittää yleinen tilannekuva (EU-tason toimenpiteet, Pohjoismaiden tilannekatsaus) sekä tilanne Suomessa. Erityisesti selvitetään rinnakkaistallennus käytännössä: sopimukset julkaisijoiden kanssa, julkaisuarkistojen rooli (politiikat ja käytännöt, käyttöaste) sekä OA-julkaisujen määrä. Toiseksi, laaditaan ehdotus Suomen toimenpiteiksi avoimen yhteistyömallin luomiseksi. Tämä kattaa ehdotukset kattavasta politiikasta, vastuista sekä siitä, miten yhteinen koordinointi julkaisujen avoimuuden käytäntöön viemiselle järjestetään sekä tarvittavasita rahoituksen järjestelyistä. Kolmanneksi, täsmennetään tarvittavat periaatteet: lisenssisuositus, rajapintasuositus, embargoajan tarkennus, tietomalli. Neljänneksi, luodaan konsepti sille miten julkaisut, data ja manetelmät voidaan hallita "julkaisuina", ja niitä voidaan kytkeä yhteen luomalla järkeviä viitteitä. Viidenneksi, ehdotetaan miten tutkimusrahoittajat, tiedekustantajat ja tiedeseurat tuodaan mukaan pysyvään toimintamalliin. Työssä hyödynnetään TTA-hankkeen Tiedon saatavuus – työryhmän tuloksia ja suosituksia.

Tulos: Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen -työryhmän raportti: Taustaselvitys EU:n, Pohjoismaiden ja Suomen avoimen julkaisemisen tilanteesta
Aikataulu: Ryhmä yhdistetty avoimuuden julkaisemisen yhtenäiset käytännöt ja tuki -työryhmään
Työmuoto: Selvitystehtävä.

Työryhmä:

  • Pekka Olsbo, Jyväskylän yliopisto (pj)
  • Tiina Jounio, Oulun yliopiston kirjasto
  • Kimmo Koskinen, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Virve Mertanen-Halinen, Työterveyslaitos
  • Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopiston kirjasto
  • Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
  • Jessica Parland-von Essen, CSC
  • Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
  • Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto
  • Johanna Lilja, TSV

 

Vaikuttavuusselvitys

Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi selvitetään avoimen tieteen tuoman muutoksen vaikutukset: miten arviointiin tuodaan mukaan käyttöpuoli (lataukset, katselut, data ja menetelmäviittaukset), vertaisarvioinnin muutokset, sitaatiot uusin tavoin sekä altmetriikka. Kokonaisuus tulee hahmottaa niin julkaisujen, datan kuin menetelmien näkökulmasta. Selvityksen tuloksien kautta vaikutetaan myös kansainvälisellä tasolla, mm. OECD:n ja Komission suuntaan. Tällä hetkellä EU Komission OA-indikaattoreina on: OA-arkistojen määrä, OA-julkaisujen määrä, OA-politiikkojen määrä kun parempi olisi aitojen prosenttiosuuksien arviointi. OA-saatavuuden lisäksi pitäisi seurata hyödynnettävyyttä: miten onnistuu tekstin ja datan louhinta, millaisia ovat jatkokäytön ehdot, miten datan, julkaisun ja menetelmän kytkös on hoidettu, ja miten tuloksia hyödynnetään.

Tehtävänä on selvittää kansainvälinen tilannekuva, sekä laatia ehdotus siitä, mitä seurantaindikaattoreita olisi syytä nostaa korkeakoulujen seurantaan avoimen tieteen ja tutkimuksen edistymisen seuraamiseksi, vaikuttavuuden arvioimiseksi sekä tarvittavien meritointimekanismien edistämiseksi. Tarvittavien linjausmuutosten ehdottaminen OECD:n ja EU:n suuntaan.

Tulos: Selvitys: ATT-vaikuttavuustyöryhmän raportti.  Raportista on myös koostettu englanninkielinen tiivistelmä.
Aikataulu: Ryhmä saanut työnsä valmiiksi syksyllä 2015
Työmuoto: Selvitystehtävä.

Työryhmä:

  • Anssi Neuvonen, VTT (pj)
  • Anu Nuutinen, Suomen Akatemia
  • Jukka Haapamäki, OKM
  • Hanna-Mari Puuska (sihteeri), CSC
  • Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Aila Louhelainen, Oulun yliopiston kirjasto
  • Elise Johansson, Turun yliopiston kirjasto
  • Antti Tuomi-Nikula, THL
  • Sirpa Thessler, LYNET
  • Tuija Sonkkila, Aalto
  • Ulla Mäkeläinen, OKM