Avoimen toimintakulttuurin edistäminen tutkimusorganisaatioissa

Avoin tiede ja tutkimus – hankkeessa on toteutettu selvitys avoimen toimintakulttuurin toteutumisesta suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa. Mukana selvityksessä olivat kaikki suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistosairaalat sekä 12 tutkimuslaitosta.

Selvityksen tarkoituksena oli löytää ja korostaa parhaita käytäntöjä avoimuuden edistämisessä ja toisaalta selvittää niitä osa-alueita, joissa yhteistä kehittämistä vielä tarvitaan. Nämä löydöt mahdollistavat keskustelun avoimuuden edistämisestä yhteisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tarkoituksena ei ollut arvioida tai arvottaa tutkimusorganisaatioiden työtä.

Tutkimusorganisaatioiden avoimen toimintakulttuurin todentamisessa käytettiin selvityksessä viisiportaista kypsyystasotaulukkoa. Selvityksen mukaan korkeimmalla kypsyystasolla on Helsingin yliopisto ja toiseksi korkeimmalla kypsyystasolla yhteensä 12 tutkimusorganisaatiota. Kolmanneksi korkeimmalle kypsyystasolle asettui 12 tutkimusorganisaatiota, neljänneksi korkeimmalle 19 tutkimusorganisaatiota ja alimmalle 11 tutkimusorganisaatiota.

Vuonna 2015 toteutettiin vastaava selvitys korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, joiden pohjalta voitiin arvioida avoimen toimintakulttuurin kehitystä. Viime vuoden selvityksessä ylimmälle kypsyystasolle ei sijoittunut yhtäkään tutkimusorganisaatiota ja toiseksi korkeimmalle kypsyystasolle vain kaksi organisaatiota. Suurimmassa osassa tutkimusorganisaatioita avoimuudessa onkin edetty nopeasti.

Tämän vuoden selvityksessä selvitettiin myös kansallisten tutkimusrahoittajien toimintakulttuurin avoimuutta. Mukana olivat kansallisista tutkimusrahoittajista Suomen Akatemia, Tekes ja Koneen Säätiö. Kansallisten tutkimusrahoittajien lisäksi mukana vertailussa on kahdeksan eurooppalaista tutkimusrahoittajaa: Danish National Research Foundation, FWF (Austrian Science Fund), Horizon 2020, Interreg Baltic Sea Region, NordForsk, The Research Council of Norway, The Swedish Research Council ja Vinnova. Toiseksi korkeimmalle kypsyystasolle asettui Horizon 2020 sekä FWF ja kolmanneksi korkeimmalle kypsyystasolle Suomen Akatemia, The Swedish Research Council, NordForsk sekä The Research Council of Norway. Neljänneksi korkeimmalle Interreg Baltic Sea Region, Tekes ja Danish National Research Foundation ja alimmalle tasolle Koneen säätiö ja Vinnova.


Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilannetta on selvitetty jo aiemmin vuonna 2015 (http://avointiede.fi/toimintakulttuuri). Vuoden 2016 selvityksessä mukana olivat lisäksi edellä mainittujen lisäksi yliopistosairaalat ja tutkimusrahoittajista Suomen Akatemia, Tekes ja Koneen Säätiö. Kansallisten tutkimusrahoittajien lisäksi mukana vertailussa oli myös kahdeksan eurooppalaista tutkimusrahoittajaa.

Selvitys

  1. Selvitys - Evaluation of Openness in the Activities of Research Organisations and Research Funding Organisations in 2016 (.pdf, Doria)
  2. Aineisto - Data on Research Organisations (.xlsx, .csv available at Etsin research data finder)
  3. Aineisto - Data on Research Funding Organisations (.xlsx, .csv available at Etsin research data finder)
  4. Tutkimusorganisaatioille osoitettu selvityspyyntö (.docx)
  5. Saatekirje tutkimusorganisaatioiden selviyspyyntöön (.docx)
  6. Tutkimusrahoittajille osoitettu selvityspyyntö (.docx)
  7. Saatekirje tutkimusrahoittajien selvityspyyntöön (.docx)

Lisätietoja antavat:

  • Juha Haataja, OKM, juha.haataja@minedu.fi
  • Eeva Kaunismaa, OKM, eeva.kaunismaa@minedu.fi
  • Sami Niinimäki, OKM, sami.niinimaki@minedu.fi
  • Pirjo-Leena Forsström, pääsihteeri, CSC, pirjo-leena.forsstrom@csc.fi