Suomen Akatemia

Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta sitoutumista julkaisujen avoimeen saatavuuteen. Syyskuun 2016 hausta alkaen Akatemia edellyttää myös tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten. Jatkossa kaikkien Akatemian rahoitusta saavien hankkeiden on noudatettava avoimen tieteen käytäntöjä.

Suomen Akatemia edellyttää hakijoilta tutkimussuunnitelman osana aineistonhallintasuunnitelmaa, jossa kerrotaan

  • miten hanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja
  • mitkä ovat hankkeen käyttämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet
  • miten tuotettuja tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja mahdollistaa niiden myöhempi käyttö
  • miten tuotettuja tietoaineistoja tullaan avaamaan muiden tutkijoiden käyttöön hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Suomen Akatemia suosittelee myös, että sen rahoittamat hankkeet tallettavat ja avaavat hankkeensa tutkimusaineiston oman tieteenalansa kannalta tärkeässä kansallisessa tai kansainvälisessä arkistossa tai tallennuspalvelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, joka ottaa vastaan myös esimerkiksi humanistisia ja terveystieteellisiä aineistoja
  • FIN-CLARIN -järjestelmä (kieliaineistot)
  • OKM:n avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT) palvelut
    -       avointen aineistojen julkaisualusta AVAA
    -       tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin
    -       tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA
  • CERNin Zenodo-arkisto
  • European Data Infrastructure EUDAT -tallennuspalvelu kaikille tieteenaloille.

Suomen Akatemia edellyttää, että kaikki sen rahoituksella tuotetut vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan jatkossa avoimissa julkaisukanavissa. Suomen Akatemia hyväksyy sekä vihreän rinnakkaistallentamisen mallin että kustantajan tarjoaman kultaisen mallin avoimen julkaisemisen. Julkaisukulut, esimerkiksi tiedon avoimen saatavuuden edistämisestä aiheutuvat kultaisen tien julkaisumaksut, voi tarvittaessa lisätä hakemuksen rahoitukseen. Myös niin sanotun hybridimallisen julkaisun kuluja voi kattaa Akatemian tutkimusrahoituksella. Hybridimallissa avoimuuteen etsitään ratkaisu neuvottelemalla kustantajan kanssa erikseen oman artikkelin avaamisesta. Suomen Akatemia korostaa kuitenkin, että hybridijulkaiseminen on vain välivaiheen ratkaisu ja osa siirtymäkautta matkalla täysin avoimeen julkaisemiseen.

Suomen Akatemian syksyn hakuilmoitus on julkaistu. Akatemia on päivittänyt hyvän tutkimustavan kuvausta sekä ansioluettelo-ohjeita.

Tekes

Tekesin rahoittamissa tutkimusprojekteissa kiinnitetään erityistä huomiota projektien hyödyntämiseen. Tekesin rahoittamien projektien tulokset ovat julkisia. Yhtenä arvioitavana rahoitusperusteena Tekes arvioi mm. tutkimusprojektin keskeiset toimenpiteet ja kanavat tulosten hyödyntämiseksi ja syntyneen tiedon levittämiseksi.

Euroopan unioni

Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council) vaatii avointa julkaisua rahoittamaltaan tutkimukselta artikkeleiden ja monografioiden kohdalla ja suosittelee sitä tutkimusaineistoille.  Horizon 2020-ohjelman avoimen tutkimusdatan pilotti laajenee kattamaan Horizon 2020:n kaikki temaattiset alueet, jolloin tutkimusdata on oletusarvoisesti avointa. Tutkimushankkeille tulee mahdollisuus poiketa tästä avoimuuden vaatimuksesta, mikäli data on sellaista, mitä ei voida avata. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään myös datanhallintasuunnitelman (DMP) hyödyntämistä. Datanhallintasuunnitelmassa kuvaillaan mitä dataa hanke tuottaa, miten se tuodaan saataville verifiointia ja uudelleenkäyttöä varten ja miten data kuratoidaan ja säilytetään.

Useat ulkomaiset tutkimusrahoittajat edellyttävät aineistonhallintasuunnitelmaa, johon sisältyy aineiston jatkokäytön suunnittelu. Muun muassa National Science Foundation edellyttää, että hankehakemukset sisältävät yksityiskohtaisen suunnitelman. Ulkomaisia rahoittajia, jotka edellyttävät, että tutkimustulosten pohjana oleva data on avoimesti saatavilla, ovat mm. Trust, Wellcome Trust, CERN sekä National Institutes of Health (NIH).