Politiikat

Tämä luku on suunnattu ensisijaisesti tutkimusorganisaatioille. Avoimen tieteen ja tutkimuksen toteuttaminen vaativat niiltä ennen kaikkea yhteistyötä, koordinaatiota ja asiakaslähtöisyyttä järjestelmien ja palveluiden suunnittelussa. Toimintakulttuurin tulisi manifestoitua strategioissa, arvoissa ja toimintasuunnitelmissa, mutta toteutuakseen se vaatii myös toimenpiteitä palveluiden ja järjestelmien kehittämisen tasolla sekä selkeän kommunikaation kautta, esimerkiksi organisaation ohjeistuksessa tutkijoille, tai siinä miten tutkimuksen tuloksia ja tutkimusaineistoja esitellään tai voi hakea verkossa. Avoimuus edellyttää myös sitä, että organisaatio noudattaa yhteisiä yleisiä standardeja ja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa oman tutkimuksen ja omien aineistojen näkyvyyden ja saavutettavuuden takaamiseksi. Myös omia erillisratkaisuja tehtäessä on syytä ottaa huomioon suurempi konteksti sekä loppukäyttäjän tarpeet, jotta tutkimusympäristöstä tulisi tehokas ja avoin.

  • Laaditaan selvät suunnitelmat ja tavoitteet toimintakulttuurin kehittämiseksi.
  • Immateriaalioikeuksiin liittyvät omistajuudet sovitaan selkeästi. Lisensoimista suositaan mahdollisuuksien mukaan. Suomen julkisen avoimen datan virallinen lisenssisuositus on CC 4.0 BY.
  • Syntyviin tuloksiin niin datan, julkaisujen kuin menetelmienkin osalta sovelletaan kansallisia avoimen tieteen 
linjauksia, ellei asiasta ole tehty erillissopimusta (esim. kaupalliset toimijat).
  • Tutkimusinfrastruktuurien oleellisten prosessien tulee olla helposti liitettävissä muihin kansallisiin tai 
kansainvälisiin prosesseihin avoimien rajapintojen kautta.
  • Tutkimusinfrastruktuurit rakennetaan avoimia rajapintoja ja standardeja hyödyntäen.
  • Vältetään yhden toimittajan ratkaisuja, aina kun se on mahdollista. Tutkimusinfrastruktuurin tuottamisessa ja 
kehittämisessä käytetään avointa lähdekoodia.
  • Noudatetaan hyviä tiedonhallintatapoja.
  • Noudatetaan yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä.
  • Palvelut ovat helposti löydettävissä ja hyvin kuvailtuja.
  • Laadunvarmistusjärjestelmä on avoimesti kuvailtu.
  • Käytettävyys- ja käyttötilastot ovat avoimesti saatavilla.

 

Suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijat käyttävät julkisesti rahoitettujen infrastruktuurien peruspalveluja maksutta. Lisäpalvelut voidaan hinnoitella räätälöidysti, esim. määritellen kaupallisille toimijoille korkeamman tariffin infrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen rahoittamiseksi. Oikein tehdyllä hinnoittelupolitiikalla parannetaan mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää tutkimusinfrastruktuureja. Tutkimusinfrastruktuurille on tärkeää laatia infrastruktuurin koko elinkaaren kattava pitkän aikavälin rahoitusstrategia, jossa ennakoidaan myös mahdollisia toiminnan luonteessa tapahtuvia muutoksia. Rahoituspohja on sitä vakaampi, mitä enemmän erilaisia toimijoita on mukana. Mahdollisia konsortioiden osapuolia ovat mm. ministeriöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, sairaalat, yritykset ja säätiöt. Hyvin suurissa hankkeissa tulee harkita Pohjoismaisia tai muita kansainvälisiä yhteisjärjestelyjä. 
Käytännön hinnoittelutyössä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi markkinalähtöisiltä toimijoilta perittävä korkeampi käyttömaksu. Maksu voi mahdollistaa käyttökulujen kattamisen lisäksi myös investointien rahoittamisen. Kaupallistentoimijoiden mukanaolo sekä rahoittajina että käyttäjinä lisää infrastruktuurien käyttöastetta, mikä osaltaan kannustaa niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

 

< edellinen sivu seuraava sivu >