Mitä avoimuus on?

Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Sen kautta voimme yhdessä luoda uusia mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen tekemiseen laajemmin niin tiedeyhteisölle kuin päätöksentekijöille ja kansalaisille. Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Nousu johtuu avoimuuden tuomasta mahdollisuudesta tutkimustulosten laajempaan todentamiseen, läpinäkyvyyteen ja toistettavuuteen. Edellytyksenä on kuitenkin tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, tietoaineistojen, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittainen saatavuus. Avoimuuden tulee heijastua niin tiedon hankintaan kuin tutkimus- ja arviointimenetelmiin. Muiden kiinnostus tutkimuksen hyödyntämiseen kertoo sen merkittävyydestä. Kun tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä tieteen vaikuttavuus kasvaa.

Avoin tiede ja tutkimus eivät ole vain kokoelma keinoja ja suosituksia,
vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi

Tiede kuuluu kaikille. Avoimen tieteen ja tutkimuksen uusien toimintamallien avulla demokratisoimme tiedettä ja lisäämme sen vaikuttavuutta. Tutkimusprosessin digitalisoituminen ja avautuminen luo tutkijoille ja kaikille tutkimuksesta kiinnostuneille uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja viestintään. Avoimuus antaa mahdollisuuksia uudistumiseen. Nuorten, aloittelevien ja tutkimusinfrastruktuurien ulkopuolella toimivien tutkijoiden tasavertaisten mahdollisuuksien takaaminen tietoon pääsyyn on myös tärkeää. Erityisesti kehittyvien maiden mahdollisuudet tutkittuun tietoon kasvavat avoimen tieteen käytäntöjen leviämisen avulla. Avoimuuden kautta syntyy kaikille periaatteellinen mahdollisuus kykyjensä mukaan tutkia, kritisoida, vakuuttua tai edistää tutkimusta. Tämä kasvattaa luottamusta tieteeseen sekä vauhdittaa yritystoimintaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on kriittisen ajattelun ja tieteenlukutaidon levittäminen yhteiskunnassa.

Tieteessä avoimuus on aina ollut tavoitteena hyvän laadun ja hyvien käytäntöjen edistämiseksi sekä väärennösten ja huonolaatuisen tutkimuksen estämiseksi. Tieteen itsekorjautuva luonne vaatii tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta. Avoimuus parantaa tutkimuksen laatua, koska avoimesti saatavilla olevat tulokset ja tietoaineistot mahdollistavat tieteellisten havaintojen kyseenalaistamisen ja verifioimisen. Näin tiede kehittyy ja korjaa itseään entistä nopeammin ja päällekkäistyöltä vältytään. Avoimen tieteen ja tutkimuksen avulla pyrimme edistämään tutkimuksen kestävyyttä, käytettävyyttä, saatavuutta sekä luottamusta. Tutkimuksen etiikkaan avoimuus kuuluu luonnollisena oletusarvona. Tutkimustulosten ja -aineistojen on oltava löydettävissä ja käytettävissä myös pidemmällä aikavälillä.

Hyvät käytännöt avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi koostuvat yleisistä, velvoittavista tutkimuseettisistä ohjeista sekä hyvästä tutkimustiedon hallintotavasta, sekä avoimuuden peruslinjauksesta ja täsmentävistä suosituksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa uudistanut vuonna 2012 tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä.

Avoin tiede ja tutkimus on jatkumo, joka kattaa koko tutkimusprosessin ja toimintakulttuurin. Tutkimustieto, siihen liittyvä osaaminen ja ymmärrys ovat hajaantuneet tutkimusjärjestelmän eri toimijoille, verkostoille ja yhteisöille. Tällaisessa kokonaisuudessa voimme kasvattaa avoimuutta sekä sisäisesti avaamalla ja yhdessä kehittämällä tutkimuksen tiedonhallinnan prosesseja ja toimintamalleja että ulkoisesti avaamalla koko prosessia ja sen osia muille tutkijoille ja yhteiskunnalle ja antamalla muille mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja, menetelmiä ja tuloksia.

Avoimeen ja hyvään tutkimustulosten hallintatapaan kuuluu toiminnan korkea taso ja hyvä laatu: rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus.  Sama pätee tietenkin tutkimusaineistoihin näiden osana, mutta niiden laadun ominaisuuksia ovat lisäksi käytettävyys ja saatavuus, eheys ja virheettömyys sekä avoimuus ja luottamuksellisuus. Tietojen laadun vaaliminen on keskeinen hyvän tutkimustiedon hallintatavan vaatimuksista. Hyvän tutkimustiedon hallintatavan tuloksena tietoja ei asiattomasti muuteta, tiedot eivät vahingoitu tai häviä käsittelyprosessin aikana ja tietojen virheettömyyteen ja laatuun voidaan luottaa. Nämä ovat itseisarvoja, joista ei tule aiheettomasti tinkiä. Tietojen laatua ja virheettömyyttä varmistavat toimenpiteet tulee kuitenkin aina suhteuttaa tiedon merkitykseen ja tärkeyteen. Mitä tärkeämpi tieto, sitä enemmän kannattaa panostaa sen laatuun ja virheettömyyteen. Tietojen käyttötarkoitus ohjaa niiden hallintaa ja huolellinen dokumentointi ja kuvailu on tärkeää.

 

< edellinen sivu seuraava sivu >