Tutkimusaineistojen metatiedot

Aineiston hyödyntäminen edellyttää käyttäjän arviota sen soveltuvuudesta kyseiseen tutkimukseen. Tietoa saatetaan tarvita aineiston synnystä, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, saatavuudesta, sen tekijöistä ja käyttöehdoista. Esimerkiksi näiden asioiden kuvausta rakenteistettuna tietona kutsutaan metatiedoiksi.

Metatietoja voi olla tiedoston sisällä tai erillisenä luettelona esimerkiksi tietokannassa. Ne voidaan jaotella kolmeen päätyyppiin käyttötarkoituksen mukaan. 1. Kuvaileva metatieto kuvaa aineiston sisältöä ja luonnetta. Kuvailevasta metatiedosta vastaa joko tutkija tai jokin kolmas osapuoli, kuten informaatikko. Kuvailevan metatiedon sisällön tuottamisessa on suositeltavaa käyttää valmiita sanastoja, luokituksia ja ontologioita, jotka usein onkin integroitu aineistojen säilytys- tai hakupalvelujärjestelmiin. 2. Hallinnollinen metatieto määrittelee tutkimusaineiston hallintaan tarvittavat hallinnolliset ja tekniset tiedot, esimerkiksi aineiston käyttöehdot ja aineiston ja muiden tuotosten pitkäaikaissäilytykseen tarvittavat tekniset tiedot. 3. Rakenteellinen metatieto kuvaa tutkimusaineiston rakennetta ja sen järjestystä, esimerkiksi aineiston eri osien suhdetta toisiinsa. Aineiston hallinnolliset ja rakenteelliset metatiedot voidaan yleensä tuottaa pääosin automaattisesti.

   
 

Metatiedoilla kuvataan tutkimusaineiston

  • tarkoitus
  • synty
  • sijainti
  • tekijä(t)
  • käyttöehdot

Metatiedoilla mahdollistetaan tutkimusaineiston

  • löydettävyys
  • saavutettavuus
  • pitkäaikaissäilytys 
  • aineistojen uudelleenkäyttö 
 
   

Metatiedot mahdollistavat aineistojen löytymisen, saatavuuden ja uudelleenkäytön.  Kertoessaan tarvittavat tiedot tuottamastaan aineistosta sen tuottaja saa näkyvyyttä ja mahdollistaa sen avulla meritoitumisen. Aineiston hyödyntäjä voi näiden tietojen perusteella arvioida mitä aineistoja on saatavilla, tunnistaa  aineistojen kontekstin, valita tarpeitaan vastaavan aineiston ja hankkia tarvitsemansa aineiston eli saada tiedon sen sijainnista. 

Tutkimusala ja sen vallitsevat käytänteet vaikuttavat tuotettavan metatiedon määrään. Useilla aloilla on kehitetty juuri kyseisen tutkimusalan aineistojen erityispiirteet huomioonottavia metatietomalleja. Nämä metatietomallit näkyvät tutkijalle usein aineistojen säilytys- tai hakupalveluiden kautta, jolloin käytettävä palvelu ohjaa tutkijaa metatietojen tuottamisessa. 

Tutkimusaineistojen metatietojen perimmäinen käyttötarkoitus on siis vastata tutkimusaineistoihin liittyviin kysymyksiin. Taulukossa alla on esitetty esimerkinomaisesti joitakin tutkimusaineistoihin liittyviä kysymyksiä ja niihin vastauksen antavia metatietoja. Metatiedon rakenteita muodostettaessa tulee huomioida olennaiset kysymykset eli ne asiat mitä tutkimusaineistojen sisällöstä ja olemassaolosta halutaan jatkossa tietää. Tämäntyyppinen kysymyksiin perustuva lähestymistapa voi auttaa purkamaan metatietomalleja selkokielelle ja ymmärtämään aineistojen säilytys- ja hakupalveluiden taustalla vaikuttavia malleja.

Sovittujen käytänteiden noudattaminen, tieteenalakohtaisten vaatimusten huomioiminen, aineiston riittävän kattava ja täsmällinen kuvailu sekä tehdyn kuvailun ymmärrettävyys, yksiselitteisyys ja -käsitteisyys, esimerkiksi käyttöehtoja ja aineiston omistajuutta koskevien kilpailevien tulkintojen esiintymättömyys, ovat merkittäviä asioita metatiedon laadun ja sitä kautta aineiston uudelleenkäytön kannalta. Laadukas metatieto on tutkimusaineiston käyntikortti, jonka tutkija voi antaa tutkimusaineistostaan siitä kiinnostuneille.

 

Mitä?  
Mikä on tutkimusaineiston nimi? Aineiston nimi (title)
Mitä tutkimusaineisto sisältää? Kuvaus (description)
Mihin tutkimusalaan aineisto liittyy? Tieteenalaluokitus (classification)
Mihin asioihin tutkimusaineisto liittyy? Aihe (subject)
Minkä kielinen aineisto on? Aineiston kieli (language)
Mitä muuttujatietoja aineistossa on? (esimerkki) Muuttujatieto (dimension)
Mihin julkaisuun aineisto liittyy? Julkaisu (publication)
Missä?  
Missä organisaatiossa aineisto on tehty? Organisaatio (organization)
Missä projektissa aineisto on tehty? Projekti (project)
Missä maassa aineisto on tehty? Maa (country)
Missä aineisto on löydettävissä? Katalogi (catalog)
Missä muodossa aineisto on saatavilla? Tiedostotyyppi (format) 
Milloin?  
Miltä ajalta tutkimusaineisto on olemassa? Ajallinen kattavuus (temporal)
Milloin tutkimusaineisto on avattu? Avaushetki (issued)
Milloin tutkimusaineistoa on muokattu? Muokkaushetki (modified)
Kuka?  
Kuka on tehnyt tutkimusaineiston? Tekijä (author)
Kuka omistaa tutkimusaineiston? Omistaja (owner)
Kuka antaa tutkimusaineiston käyttöön? Jakelija (distributor)
Miten?  
Miten tutkimusaineisto on kerätty? Menetelmän kuvaus (method)
Miten menetelmästä saa lisätietoa? Menetelmään liittyvät julkaisut (link)
Miten tutkimusaineistoa saa käyttää? Käyttöehdot (rights)
Miten aineistosta saa lisätietoa? Yhteystiedot (distributor contact)
Miten aineistoon linkitetään? Aineiston tunniste (identifier)
Miten tutkimusaineistoon viitataan julkaisussa? Lähdeviitteen muoto (citation)
Miksi?  
Miksi tutkimusaineisto on tuotettu ja avattu? Tutkimusaineiston hallintasuunnitelma (DMP)
Mihin tutkimusaineisto on tarkoitettu? Aihe (subject) / Kuvaus (description)
 


 

< edellinen sivu seuraava sivu >