Kysymyksiä ja vastauksia Tieto käyttöön -rahoitushausta

Tieto käyttöön -haku on kertaluonteinen ja määräaikainen vähintään miljoonan euron suuruinen rahoitus vuosille 2015-16. Hakuaika päättyy 30.1.2015.

 K: Mikä on tärkein rahoituksen kriteeri?
V: Yhteensopivuus ATT-tiekartan kanssa.

K: Voiko yksi hanke saada miljoona euroa rahoitusta?
V: Lähtökohtaisesti rahoitetaan muutamaa hanketta. Kaikkiaan rahoitusta on tarjolla on vähintään miljoona euroa.

K: Mikä on suunnilleen rahoituksen maksimiaste?
V: Riippuu hakemuksesta (esim. isompi hankekokonaisuus), olennaista on todentaa oma sitoutuminen hankkeeseen ja kuvata, mikä osa isommasta kokonaisuudesta rahoitetaan tätä kautta. Valtionavulla voidaan kattaa hankkeesta aiheutuneita hyväksyttäviä kustannuksia esim. 60-95 %.

K: Tuleeko rahoitushaulle jatkoa?
V: Ei, tämä on kertaluontoinen panostus, rahoituskausi 2015-2016.

K: Voiko hakea rahoitusta vain vuodelle 2015?
V: Kyllä.

K: Mitä jos tarvitaan pidempiaikaista rahoitusta?
V: Hankkeiden on oltava sellaisia, että pidempiaikainen rahoitus järjestyy joko organisaatioiden omalla panostuksella tai saavutettavien säästöjen tms. hyötyjen ansiosta.

K: Kuka voi hakea rahoitusta? Voiko olla muu taho kuin korkeakoulu?
V: Kaikki oikeustoimikelpoiset yhteisöt voivat hakea rahoitusta.

K: Tarvitseekö korkeakoulun jättää hakulomakkeessa mainitut liitteet? (Hakijayhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä tilikaudelta; yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta; kaupparekisteriote; omarahoitusosuussuositus prosentteina.)
V: OKM:n hallinnonalan tiedelaitosten ja OKM:n alaisten korkeakoulujen osalta ei vaadita näitä liitteitä.

K: Täytyykö hakemuksen olla OKM:ssä 30.1.2015, vai riittääkö, että hakemus on postitettu viimeistään 30.1.2015?
V: Riittää, että hakemus on postitettu viimeistään 30.1.2015.

20.1.2015 lisättyjä kysymyksiä ja vastauksia

K: Käytetäänkö budjetoinnissa kokonaiskustannus- vai lisäkustannusmallia? Millaisia sivukuluja hakemuksen budjetin laadinnassa pitäisi käyttää?
V: Riippuen rahoituksen hakijan käytännöistä voi käyttää joko kokonaiskustannusmallia tai lisäkustannusmallia tai vastaavaa. Olennaista on osoittaa hakemuksessa paljonko rahoituksesta käytetään varsinaiseen tekemiseen ja millainen on omarahoitusosuus. Olennaista on, että hakemuksesta käy selkeästi ilmi varsinaiseen tekemiseen käytettävät resurssit ja hankkeen tuottama vaikuttavuus. Valtionavulla voidaan kattaa hankkeesta aiheutuneita hyväksyttäviä kustannuksia esim. 60-95 %.

K: Edellytetäänkö ulkopuoliselta partnerilta (esim. yritys) omarahoitusosuutta?
V: Jos kyseessä on konsortiohakemus, jossa hakija jakaa rahoitusta eteenpäin, omarahoitus on hankekokonaisuuden osalta vaatimus, eikä yksittäiseltä partnerilta välttämättä edellytetä omarahoitusosuutta, mutta se voidaan nähdä plussana (sitoutuminen hankkeeseen). Jos taas on erilliset hakemukset, jotka on linkitetty yhteen ("nippu"), on omarahoitusosuuden oltava kussakin hakemuksessa erikseen, koska hakemuksista tehdään erillisiä päätöksiä.

K: Olemme pohtimassa tietovarantojen avaamista tutkimus-, innovaatio- yms. käyttöön, mutta kyseessä on kuitenkin pääasiassa seurantatieto/viranomaistieto/… eikä varsinaisesti tieteellinen tieto. Rajaako tämä meidät hankehaun ulkopuolelle?
V: Haun tarkoituksena on edistää tietovarantojen hyödyntämistä niin tutkimuksessa kuin muunlaisessa toiminnassa. Hyödyntämisen ei tarvitse rajautua vain tieteellisen tiedon hyödyntämiseen vaan muunkinlainen arvokas tietopääoma tulee kysymykseen.

22.1.2015 lisättyjä kysymyksiä ja vastauksia

K: Voiko yritys toimia tutkimuslaitosten/korkeakoulujen/… kanssa saman konsortion osana?
V: Konsortion koostumukselle ei ole tällaisia rajoituksia, kunhan vain rakenne on kuvattu selkeästi hakemuksessa.

K: Voiko konsortion jäsenillä olla eri tukiprosentit (=avustuksen osuus kokonaiskustannuksista)?
V: Avustus ei voi kattaa hankkeen kaikkia kustannuksia, mutta tuen tason ei tarvitse olla sama konsortion eri jäsenillä.

23.1.2015 lisätty kysymys ja vastaus

K: Onko mahdollista, että liitteenä oleva toimintasuunnitelma on englanniksi? Tämä olisi kätevää kansainvälisistä kytköksistä ja aikaisemmista hauista johtuen. Kuinka liitteiden osalta toimitaan, velvoitetaanko kotimaisia kieliä?
V: Olennaista on, että hakemuksen keskeiset tiedot ovat suomeksi tai ruotsiksi, liitteet voivat olla englanniksi.

26.1.2015 lisättyjä kysymyksiä ja vastauksia

K: Milloin rahoitus ratkeaa?
V: Alustava aikataulu on, että saisimme hakemukset käsiteltyä helmikuussa ja päätökset maaliskuussa.

K: Millä tasolla/tarkkuudella rahoituksen käyttö on eriteltävä (työ; hankinnat; muut kulut; työn erittely)?
V: Rahoituksen käytön erittely kysymyksessä esitetyllä tavalla on tarpeen. Jos on erillisiä kokonaisuuksia, niissä voi olla syytä avata erikseen. Työn yksityiskohtaisen tarkka erittely osatehtäviksi ei ole tarpeen, ellei se ole hakemuksen sisällön kannalta olennaista.

K: Miten rahoitus teknisesti toteutetaan (tuleeko myöntö yhtenä vai useampana osana)?
V: Myöntö voi tulla yhtenä tai useana osana riippuen kokonaisuuden laajuudesta, todennäköisimmin yhtenä; tästä voidaan keskustella ennen päätösten viimeistelyä.

K: Tarvitaanko rahoituksen käytön selvityksessä työajankirjanpidon dokumentointi?
V: Selvityksessä halutaan kuvaus erityisesti hankkeen vaikuttavuudesta, mutta on syytä varautua siihen, että valtionavustuksen käytöstä tehtäisiin tarkastus, jolloin on pystyttävä näyttämään tarkasti mihin ja miten rahoitus on käytetty.

28.1.2015 lisättyjä kysymyksiä ja vastauksia

K: Onko valtion viraston/tutkimuslaitoksen/… osalta avustuksessa kyseessä momentin käyttöoikeus?
V: Valtion laitoksilla avustuspäätös muotoillaan momentin käyttöön asettamiseksi kyseiseen tarkoitukseen.

K: Ohjeissa kerrotaan, että haku tehdään hakulomakkeella 1. Sivuilla on kuitenkin myös erillinen selvityslomake, onko se tarpeen täyttää? Vai voiko tarvitut tiedot ilmoittaa vapaamuotoisesti?
V: Selvityslomake on annettu tiedoksi myönnetyn avustuksen käytön raportointia varten. Tämä lomake täytetään, kun avustuksen käyttöaika on kulunut, avustuspäätöksessä kerrottuun määräpäivään mennessä. Avustuspäätöksessä kerrotaan myös muusta raportointitarpeesta esim. hankkeen vaikuttavuuden todentamiseen liittyen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot avustuksen käytön suunnitelmasta kokonaisuuden kannalta riittävällä tarkkuudella (rahoituslaskelma yms.).

29.1.2015 lisätty kysymys ja vastaus

K: Hakuohjeissa on mainittu toimitusosoitteena OKM:n postiosoite, mutta onko mahdollista lähettää hakemus OKM:n kirjaamoon myös sähköpostitse?
V: Tällä hetkellä OKM:llä ei ole sähköistä ratkaisua avustushakemusten vastaanottoon.

 

Video tiedotustialisuudesta 8.1.2015

 

Tiedotustilaisuuden esitykset

Tilaisuuden avaus, Riitta Maijala, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tieto käyttöön -rahoitushaun lähtökohdat ja tavoitteet, Juha Haataja, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Valtionavustusten yleiset periaatteet ja hakukäytännöt, Jaana Roos, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Hakuohjeet

Tieto käyttöön -rahoitushaun hakuohjeet opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilla

Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (suomeksi ja englanniksi)