IDA FAQ

Luethan käyttöohjeet ja tutustut yleisimpiin kysymyksiin ennen palvelun käyttöönottoa. Katso myös ohje ongelmatilanteen syyn määritykseen ja tukipyynnön tekemiseen.

1 Yleisiä kysymyksiä IDA-palvelusta

1.1 Kuka voi hakea IDA-käyttöoikeutta?

IDA-käyttöoikeutta voivat hakea suomalaisten korkeakoulujen tutkijat sekä Suomen Akatemian rahoittamat tutkijat. IDA-hakemukset tehdään nykyään verkossa Tutkijan käyttöliittymässä. Tunnistautuminen tapahtuu CSC- tai Haka-tunnuksilla. Mikäli sinulla ei ole kumpiakaan tunnuksia, voit jättää paperisen hakemuksen. Hakuohjeita ja tietoa IDAn käyttöoikeuden pituudesta löytyy sivulta IDAn käyttäjäksi.

1.2 Mitä tarkoittaa projekti ja projektin vastuuhenkilö?

IDA-säilytystila on projektikohtaista. IDA-säilytystilaa haetaan ja allokoidaan projektille, kuten muitakin resursseja esim. CSC:n laskentapalveluissa (https://research.csc.fi/accounts-and-projects). Haettava IDA-tila ei ole kuitenkaan sidottu tiettyyn rahoitusprojektiin, paitsi silloin kun tilaa haetaan Suomen Akatemian kiintiöstä sillä perusteella että Suomen Akatemia rahoittaa ko. tutkimusta. Yhtä IDA-tilaa voi hakea esimerkiksi useiden tutkimusprojektien sarjan lopputuloksena syntyneille aineistoille.

IDA-tilaa hakevalla projektilla tulee olla yksi vastuuhenkilö. IDA-hakemuksen jättäjästä tulee hakemuksen perusteella myönnetyn projektin vastuuhenkilö. Vastuuhenkilölle on palvelun käyttöehdoissa määritelty vastuita; hän esimerkiksi voi liittää ja poistaa henkilöitä projektista. Tämän vuoksi hakemuksen yhteydessä kysytään erikseen voiko hakija toimia vastuuhenkilönä, eli hän on senioritasoinen tutkija tai vastaava (https://www.csc.fi/en/prerequisites-for-a-principal-investigator). Mikäli sinulla on tästä kysymyksiä, ole yhteydessä IDA-koordinaattoriin (idakoordinaattori at csc.fi).

1.3 Miten IDA-palvelu otetaan käyttöön?

IDAsta saa projektille tallennustilaa seuraavin perusaskelin:
1. Rekisteröidytään CSC:n asiakkaaksi
2. Luodaan asiakasprojekti
3. Täytetään IDA-tallennustilahakemus
Nämä kaikki voi tehdä verkossa ja tallennustila on käytössäsi kunhan sitä jakava taho (esim. oma korkeakoulusi) hyväksyy hakemuksesi. Tarkemmat ohjeet löytyvät käyttöohjeista osiosta IDA-säilytystilan hakeminen.

1.4 Haluaisin lisätä/poistaa käyttäjän projektista, miten se tapahtuu?

Projektin vastuuhenkilö voi lisätä ja poistaa käyttäjän itse verkossa Tutkijan käyttöliittymässä. Ohjeet käyttäjän lisäämiseen ja poistamiseen löytyvät käyttöohjeista osiosta IDA-käyttäjän lisääminen.  

1.5 Vaihdan organisaatiota, voinko edelleen käyttää IDAa?

Pääsy IDAan voi olla niin kauan kun käyttäjällä on Haka-tunnus ja/tai CSC-tunnus. CSC:n yleisistä käyttöehdoista voi lukea lisää. Projektin vastuuhenkilö voi kutsua projektin jäseniksi myös muiden organisaatioiden edustajia, joilla on pääsy IDAan yllä mainitusti.

1.6 Voiko tutkimusprojektin ulkomainen yhteistyökumppani saada käyttöoikeuden IDAan?

Suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä toimiva ulkomainen yhteistyökumppani voi saada käyttöoikeuden, mikäli projekti kuuluu suomalaisen korkeakoulun tai muun IDA-käyttöön oikeutetun hankkeen piiriin. IDA-projektin vastuuhenkilö päättää mitkä käyttäjät saavat oikeuden projektiin. Erikoisratkaisuja (mm. käyttäjäfederaatioiden osalta) ei tehdä.

1.7 IDA-projektin vastuuhenkilöä tulisi vaihtaa, miten se onnistuu?

  1. Uusi vastuuhenkilö täyttää IDA-hakemuksen. Tarkemmat ohjeet löytyvät käyttöohjeista osiosta IDA-säilytystilan hakeminen
  2. Uusi vastuuhenkilö ja aiempi vastuuhenkilö pyytävät yhdessä asiakaspalvelusta (asiakaspalvelu (a) csc.fi) että aineistot siirretään vanhalta projektilta uuteen ja että vanhan projektin aineistot poistetaan ja projekti suljetaan.
  3. Uusi vastuuhenkilö kutsuu käyttäjiä uuteen projektiin. Ohjeet löytyvät käyttöohjeista osiosta IDA-käyttäjän lisääminen

1.8 Saako yliopisto tai sen yksikkö käyttöoikeuden IDA-palvelussa oleviin aineistoihin tarvittaessa? 

Aineiston omistaja määrittää käyttöoikeudet eikä IDAn käyttö muuta aineistojen omistajuutta. Projektin alkuvaiheessa on hyvä sopia aineistoon kohdistuvista oikeuksista, jotka määrittävät sen, miten toimitaan esimerkiksi silloin kun joku poistuu projektista.

2 Kysymyksiä IDAan tallennettavasta datasta

2.1 Minkälaiselle datalle IDA on tarkoitettu?

IDAan voi tallentaa tutkimukseen liittyvää raakadataa ja datakokoelmia, sekä jo julkaistua tutkimusdataa. IDA ei ole tarkoitettu raskaan laskennan levypalveluun, koska IDAlle ei taata tällaiseen rinnakkaisaksessiin tarvittavaa nopeutta. IDAa ei myöskään esimerkiksi kannata laittaa suoraan kiinni instrumenttiin, joka puskee jatkuvasti dataa levylle. Oleellista on siis miten IDAa käyttää, ei se millaista tutkimukseen liittyvää dataa tallettaa. IDA ei kuitenkaan sovi arkaluontoiselle datalle.

2.2 Mihin eri IDA-käyttöliittymät soveltuvat?

IDAn käyttöliittymän valinta riippuu käyttötarpeestasi ja käytössäsi olevista tietokoneista. Selainkäyttöliittymän käyttöönotto on helppoa, se ei vaadi uuden ohjelmiston asentamista ja se sopii hyvin yksittäisten pienten (alle 10 GB) tiedostojen siirtoon. Selainkäyttöliittymällä voi myös viedä IDAan useita tiedostoja yhtäaikaisesti, mutta näiden on oltava zipattuna yhteen kansioon. Tällöin on hyvä huomioida että tiedostot myös pysyvät IDAssa zipattuna eli kansiota ei pureta.

Komentorivikäyttöliittymää suositellaan isojen (useita kymmeniä gigatavuja) ja useampien tiedostojen samanaikaiseen siirtoihin Linux-käyttäjille. Tiedostonsiirto-ohjelma Cyberduck tarjoaa Windows- ja Mac-käyttäjille suurin piirtein samat käyttömahdollisuudet kuin komentorivi, mutta on siirroissa jonkin verran hitaampi.

2.3 Kuinka nopeasti tiedostot siirtyvät IDAan? Voinko nopeuttaa siirtoa?

IDA säilytysjärjestelmänä  suorittaa useita säilytystoimenpiteitä jokaisen tiedoston lataamisen kohdalla, minkä vuoksi siirto IDAan on hitaampi kuin pelkkä tiedoston kopiointi verkon yli. Siirrossa IDA esimerkiksi päättelee minkä serverin levylle tiedosto tallennetaan, tekee tiedostosta toisen kopion verkon yli eri koneelle, laskee SHA-tarkistussumman, generoi metadataa ym. ennen kuin siirto on asiakasohjelman näkökulmasta valmis.

Edellä mainitusta syistä yksittäisiä tiedostoja kannattaa tilaisuuksien mukaan paketoida (zipata) suuremmiksi kokonaisuuksiksi siirtojen sujuvoittamiseksi. Tehdessä isoja siirtoja (paljon tiedostoja, lukuisia kansioita, yms.) IDA:aan suosittelemme avuksi siirtoskriptiä: https://github.com/ida-csc/iput_wrapper. Muita hyödyllisiä skriptejä: https://github.com/ida-csc

Tämä kuva antaa esimerkin siitä, miten tiedostojen koot vaikuttavat tiedostosiirtojen nopeuksiin.

2.4 Miten saan jaettua IDAan tallennetun aineiston palvelun ulkopuolelle? 

Voit jakaa IDAan tallennetun tiedoston IDAn ulkopuolelle muokkaamalla tiedoston ja sen hakemiston metatietoja. IDAan tallennetun tiedoston voi asettaa täysin avoimeksi, jolloin kuka tahansa sen URL-osoitteen tietävä voi ladata tiedoston itselleen. Käyttämällä IDAa yhdessä Etsimen kanssa voit avata tiedostoja myös perustuen muiden jättämiin hakemuksiin, jotka voit tapauskohtaisesti hyväksyä tai hylätä. Ohjeet aineistojen jakamiselle Tiedoston jakaminen selaimessa ja komentorivikäyttäjille osiosta Komentorivikomennot tiedoston jakamiseen.

2.5 Miksi IDA ei sovellu kaikkien tutkimusaineistojen tallennukseen?

IDA ei sovellu salassa pidettäviä tietoja, kuten arkaluonteisia henkilötietoja (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) tai biometrisiä tunnistetietoja sisältäville tutkimusaineistoille, sillä IDAn komentorivikäytössä ja Cyberduck/iRODS-käytössä data liikkuu verkossa salaamattomana. Muilla käyttöliittymillä kuten selainkäyttöliittymällä liikenne verkossa on salattu.

Edellä mainitusta syystä IDA ei ole valtionhallinnon tietoturvallisuusasetuksen korotetulla tasolla, vaan perustasolla, joka on riittävä taso muutoin rajoitetulle aineistolle.

Sen jälkeen kun aineisto on oikein anoymisoitu se soveltuu myös IDAssa säilytettäväksi. Lue lisää aineistojen tunnisteellisuudesta Yhteiskuntatieteellisen Tietoarkiston sivuilta http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tunnisteellisuus-ja-anonymisointi.html. Huomaathan myös, että henkilötietoja sisältäviin aineistoihin liittyy erikoisvaatimuksia.

2.6 IDA-projektimme säilytystila on täyttymässä. Miten voin hakea lisätilaa?

Projektin vastuullisen tutkijan tulisi lähettää lisätilapyyntö osoitteeseen ida (at) csc.fi, josta toimitamme hakemuksen vastaavan organisaation käsittelyyn. Pian avaamme mahdollisuuden hakea lisätilaa myös verkossa.

2.7 Mistä näen kuinka paljon myönnetystä säilytystilasta on käytetty?

Jokaiseen IDA-projektiin tallentuu raporttitiedosto, jossa näkyy tilankäyttö kyseisen projektin osalta. Tekstitiedoston nimi on muotoa "ida_space_report_<organisaatio>_<projekti>.txt", ja se sijaitsee projektikansion juuressa. Tiedostonimen <organisaatio> ja <projekti> generoidaan aina kyseisen projektin tietojen perusteella. Tiedosto päivittyy automaattisesti joka aamu kello 07:00 (UTC+2). Pyrimme kehittämään asiakasportaalin projektinäkymää niin, että käytetty tila näkyisi sieltä.

3 Kysymyksiä metadatasta

Näytä kysymykset / piilota kysymykset

 

4 IDAan yhdistämiseen ja kirjautumiseen liittyvät kysymykset

Näytä kysymykset / piilota kysymykset

 

5 Komentorivikäyttöön liittyvät kysymykset

Näytä kysymykset / piilota kysymykset