Miksi tutkimusaineistojen jakamista kannattaa suosia?

Tutkimusaineistojen avoimella saatavuudella ja jaettavuudella edistetään tutkimusaineistojen jatkokäyttöä, josta on hyötyä paitsi aineiston tuottajalle, myös rahoittajille, tiedeyhteisölle ja yhteiskunnalle niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Mitä avoin saatavuus käytännössä tarkoittaa?

Tutkimusaineistoilla voi olla useita julkisuusasteita täysin avoimesta julkisuudesta lisensseillä tai kertaluontoisilla sopimuksilla rajattuihin käyttöoikeuksiin. Julkisuuden aste on tutkimusaineiston omistajan määritettävissä, mutta hänen on otettava huomioon aineiston käyttöä rajoittavat lait, kuten henkilötietolaki, julkisuuslaki ja tekijänoikeuslaki. Lisenssien hyödyntäminen on suositeltavaa.

Hyödyt aineiston tuottajalle

Aineiston julkaiseminen tuo tutkijalle tai tutkijaryhmälle julkisuutta kansainvälisesti. Avoimesti saatavilla oleviin tieteellisiin julkaisuihin viitataan useammin kuin pelkästään maksullisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi julkaisut, joiden tausta-aineisto on avointa, keräävät enemmän viittauksia kuin julkaisut, joiden tausta-aineisto ei ole saatavilla (ks. esim. Artikkelit Data reuse and the open data citation advantages ja Scientists Who Share Data Publicly Receive More Citations). Tunnettavuus puolestaan voi auttaa lisärahoituksen saamisessa. Avoimuus lisää tutkijoiden välistä kommunikointia madaltamalla sen kynnystä. Avoimuuden ansiosta tutkija voi saada tuntemattomiltakin aineistostaan palautetta, jonka pohjalta aineistoa voidaan parantaa edelleen. Palaute voi edesauttaa uusien tutkimuskysymysten asettelua ja uusien vastausten löytämistä analysoitaviin ongelmiin. Aineiston julkaiseminen tiedeyhteisön saataville osana avoimen tieteen prosessia voi kannustaa myös muita tutkijoita jakamaan aineistojaan. Datan jakamisessa ja avaamisessa on erittäin suositeltavaa hyödyntää lisenssejä, jotka varmistavat tutkijalle tietyt oikeudet.

Tutkija voi jo nyt lisätä julkaisemansa aineistot ansioluetteloonsa. Suomen Akatemia suosittelee käyttämään rahoitushakemuksissa TENK Tutkijan ansioluettelomallia. Toivottavaa onkin, että jatkossa tätä kertyvää ansiotietoa hyödynnetään rahoituspäätöksissä.

Hyödyt tiedeyhteisölle

Tiedeyhteisö hyötyy tutkimusaineistojen jakamisesta esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Tieteenteko tehostuu ja nopeutuu: Aineistojen jatkokäyttö säästää merkittävästi resursseja, sillä aineistojen kerääminen on usein kallista ja työlästä. Jotkut aineistot ovat niin ainutlaatuisia, että niiden uudelleen kerääminen on joko mahdotonta, hyvin kallista tai eettisesti arveluttavaa. (FSD 2013)
  • Tiedeyhteisö voi käyttää saatavilla olevaa tutkimusaineistoa päätelmien ja tulosten luotettavuuden arviointiin, uudelleentulkintaan tai uusiin tarkoituksiin - uusia tutkimusongelmia tarkasteltaessa ja uusilla tieteenaloilla. Aineistojen avoin saatavuus voi edistää myös uusien tutkimusmenetelmien kehittämistä. (FSD 2013)
  • Laajat, saatavilla olevat aineistot mahdollistavat ajalliset ja paikalliset vertailut (FSD 2013).
  • Datan jakaminen tuo takeita tiedon säilyvyydestä yksittäisten tutkimushankkeiden päättyessä.
  • Aineistojen avoin saatavuus voi tehostaa opetusta ja uusien tutkijasukupolvien koulutusta.
  • Tutkimusaineistojen avoin ja helppo saatavuus parantaa tutkimuksen innovatiivisuutta sekä tieteenalojen sisäistä ja välistä verkostoitumista ja tutkijoiden tunnettuutta. Ohessa voi syntyä keskustelua tai uusia tutkimuspolkuja. (FSD 2013)
  • Internetissä avoin tieto löytyy helpommin eri hakukoneilla.
  • OECD:n suosituksen mukaan julkisrahoitteisen tutkimusdatan avoin saatavuus on olennainen edellytys myös tulokselliselle kansainväliselle tiedeyhteistyölle.

Hyödyt rahoittajille

Tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys, johon kuuluu aineistojen avoin saatavuus, helpottaa myös rahoittajien työtä:

  • Resurssit on helpompi kohdentaa oikeisiin kohteisiin, kun rahoittaja tietää, mitä aineistoja on olemassa. Väärennöstä tai plagiointia epäiltäessä data on tarjolla arviointia varten.
  • Rahoittaja voi huomioida tutkijan ansiot aineistojen tuottamisessa tiedejulkaisujen lisäksi.

Tutkimusdatan avoimuuden hallinta esimerkiksi lisensoinnin avulla on kuitenkin suositeltavaa, jotta tutkija voi etukäteen määritellä omat oikeutensa dataan.

Hyödyt yhteiskunnalle

Julkisilla varoilla rahoitetun tutkimuksen tulosten avoin saatavuus lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä, uskottavuutta ja hyödyllisyyttä veronmaksajien näkökulmasta. Avoimuus edistää demokratiaa ja parantaa poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja laatua, kun sekä kansalaisilla että päätöksentekijöillä on päätösten kannalta oleellinen tutkimustieto paremmin käytettävissään. Avoimista aineistoista on hyötyä niin julkishallinnolle kuin yrityksillekin: ne voivat luoda uusia mahdollisuuksia innovaatiotoiminnalle, erityisesti PK-sektorille. Oleellisen tärkeää on että aineistot ovat yksiselitteisesti tulkittavissa ja riittävästi kuvailtuja jatkokäyttöä ajatellen.

Kansainvälisesti aineistojen ja julkaisujen avoimuus edistää tieteen ja tutkimuksen tasa-arvoisuutta ja kehitystä ja demokratisoi tiedon saatavuutta sekä kansallisesti että globaalisti tarjoten tasa-arvoiset mahdollisuudet aineistojen käyttöön saamiselle myös niille tutkijoille (esimerkiksi kehitysmaissa), joilla ei ole varaa kalliiden aineistojen ostamiseen. Tämä voi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti köyhien maiden kehitykseen. (Ristikartano 2010)